Puhdetöitä

Blogissa on ollut aika hiljaista viime aikoina. On edelleen tämä elämä niin kiireistä, ettei ehdi mitään tekemään. Viime viikko meni Saariselällä UKK-puistossa vaelluksella. Reippaana tyttönä otin toki linja-autoon yhden tulevan neulepuseron mukaan, että voi matkalla neuloa. (Yhtään en neulonut, lainasin kyllä puikkoja selän raaputtamiseen, joten ei tullut turhaan mukaan.)

Ihan toimettomana en kuitenkaan ollut, vaan askartelin itselleni hienon voiveitsen muistoksi. En ollut koskaan vuollut voiveistä (veitsee :P) enkä kyllä mitään muutakaan, mutta olin lopputulokseen oikein tyytyväinen. Sillä sai sulatejuustoa levitettyä leivälle paljon paremmin kuin katkenneella sporkilla. Tänään viimeistelin veitseni hiomalla sen sileäksi. Pitää kai vielä öljytä se, niin saa sen tosissaan käyttöön. Tässä vaiheessa voisin hieman kaivata taas jonkinlaista polttopiirrintä, että saisin veitseen merkittyä missä ja milloin se on tehty. Vaikka kaipa tuon muistaa muutenkin. :)

Veitsi ajoi hyvin asiansa hiomattomanakin. :)

Hiottunahan tämä näyttää ihan oikealta puuveitseltä!

Ei voi muuta sanoa, kuin että olen kyllä ylpeä aikaansaannoksestani.