Lahjuksia

Syksy muka jo kolkuttelee (huomennahan on jo syyskuu) ovella, vaikka oikea kesäkin vasta kunnolla alkoi. Töissä on edelleen ihan mukavasti hommia ja vapaa-ajanvietto-ongelmista ei ole tietoakaan. Isommat neuleprojektit ovat edelleen vain unelmissa ja usvaisina iltoina (ja aamuina) haaveilen, että olisipa mukavaa kietoutua uuteen ihanaan syvänpunaiseen mohairneuleeseen sohvan nurkkaan jonkun uuden kivan neuleen kanssa... Mutta saahan sitä haaveilla. Kyseiseen mohairneuleeseen olisi kyllä jo langat valmiina, joten JOSPA joskus sen vielä saisi tehtyä. Toistaiseksi olen joutunut tyytymään hieman pienempiin töihin. Nimittäin sukkiin. Ja sukkiin. Ja pöllöavaimenperään.

Nuorimmainen veljenpoikani täytti elokuun alkupuolella vuoden, ja hän on ollut jo pitkään kovin kiinnostunut avaimenperistäni. Tai avaimista - Kummin vain. Avaimenperäpöllöä on ilmeisesti äärimmäisen mukava pureskella, nahkainen logo tuntuu maistuvan erityisen hyvin. Ja avaimistakin kuuluu varmaan samalla ihan kiva kilkatus. Vaikka ei se tunnu siitä äänestä pelkästään olevan kiinni, koska toisessa avaimenperässä minulla on pelkkä auton avain ja sekin tuntuu kelpaavan pojalle ihan yhtä hyvin. :D No, oli siis tietenkin itsestään selvää mitä antaa pojalle syntymäpäivälahjaksi. Oman avaimenperän tietenkin. Virkkasin pöllön ja äidiltä sain jonkin vanhan avaimen, johon ei ilmeisesti ollut enää lukkoa tiedossa. Toiseksi "avaimeksi" laitoin toimistomme vanhan, katkenneen avaimen, josta oli katkennut pää hiottu sileäksi. Avaimet tietenkin putsasin ja desinfioin ja vielä keitinkin huolellisesti ennen kuin ne päätyivät avaimenperään. Ja lahja tuntui kelpaavan (myös vanhemmille sisaruksille). :) Minun avaimeni saivat kerrankin olla rauhassa.

Novitan 7 veljestä Raita -langasta neuloin sukat, ja niistä tuli itselleni ihan himppusen verran liian isot, ja loppujen lopuksi värikään ei ollut ihan sellainen kuin olisin halunnut, joten päätin ilahduttaa erästä ihanaa ystävääni niillä. Ja hänkin toivottavasti piti lahjuksestaan, jonka sai ihan muuten vain. :) Sukat tein sillä samalla mallilla, millä viime aikoina olen tehnyt monet muutkin sukat, etenkin Raita- ja Polkka-langoista. Eli resori ylös ja nilkkaan, muutoin sileää neuletta. Ja lankaakin meni se suunnilleen vakiomäärä, eli 150 gramman kerästä jäi hieman yli.

Lahjukset valmiina.

Itseäni lahjoin / lahjon uusilla pitsisukilla. Novitan 7 veljestä langasta nekin, värinä sinappi, jostain syystä olen viime aikoina vähän tykästynyt tuohonkin väriin. Vaaleampaakin keltaista minulla olisi ollut, mutta nyt tuntui enemmän tältä. Pitsikuvion ohje on Novitan 7 veljestä -lehdestä, teen vain sukat väärin päin, eli normaalisti, kun ne ohjeen mukaan aloitetaan varpaista. Näissäkin sukissa vartta on ihan mukavasti, pitsikuvioita on ennen kantapäätä 13, eli varrella on pituutta joku vajaa 30 cm, ehkä 28. Omat sukkani eivät ole ihan vielä valmiit, toisen kerkesin aloittaa vasta äskettäin, mutta ajattelinpa tässä samalla mainita niistäkin. :) Arvio langanmenekistä on noin 135 grammaa. :P

Itseäkin on hyvä välillä lahjoa. :)

---

Edit 2.9.2015

Sukat valmiina. Lankaa meni vain noin 120 grammaa. :o Ensimmäiseen sukkaan tein oikein hienosti kavennukset nilkkaan istuvuuden parantamiseksi, mutta toisesta ne unohtuivat työmatkalla neuloessa, enkä myöhemmin muistaessani jaksanut alkaa purkamaan ja tekemään uudestaan. :)

Kyllä täällä jo villasukkia tarvitaan! :)

Etuosan pitsikuvion lisäksi varressa
on  takana keskellä kapea pitsiraita.

Avaimenperiä vaihteeksi

Hei taas, pitkästä aikaa! Huomaa, että töissä alkaa olla sesonki päällä, eikä ylimääräistä vapaa-aikaa juuri ole. Neulomaan en siis ole kerennyt oikeastaan ollenkaan koko toukokuun aikana. Pari avaimenperää olen kuitenkin saanut virkattua, ne ovat niin nopeita tehdä.

Toinen avaimenperä on tehty tilauksesta. Avaimenperäpöllöstä haluttiin hieman erilainen versio, joten vanha koira joutui opettelemaan uuden tempun. Piti nimittäin kehitellä pupuversio avaimenperästä. Pöllöavaimenperä tulee jo "selkäytimestä", mutta pupua piti vähän mietiskellä. Päätin kuitenkin lähteä liikkeelle samanlaisella rungolla, pupu on vain hieman riisutumpi versio. Korvatupsujen tilalla on pitkät korvat, mutta siipien tilalla ei ole käpälöitä. Mahakirjailujen tilalle kirjailin pupulle kuonon, johon kiinnitin pari viiksikarvaa.

Pupua se yrittää esittää.

Sillä on jopa pieni hännäntöpö.

Toinen avaimenperä on pöllö. Halusin itselleni hieman värikkäämmän avaimenperän, joten hyödynsin kirjoneulepiposta jääneet langanpätkät. Uusi avaimenperäni on siis puna-sini-valkoinen, joka onkin ehdottomasti suosikkiväriyhdistelmäni nykyisin. Ja tässä avaimenperässä on tutuun tapaan mahakirjailut ja korvatupsut paikoillaan.

Tästäkin avaimenperästä lögö löytyy pohjasta. (Löytyy muuten pupustakin.)

Toinen silmä on varustettu piilotekstillä. ;)

Tilauspöllöjä ja joku tilaamatonkin

Pöllöjä on tullut taas virkattua. Avaimenperiksi. Tilauksesta. Kolme pöllöä valmistui minikokoisina, yhdestä tuli hieman kookkaampi, noin 5 cm korkea. Se päätyi ilmeisesti autoon koristeeksi joulupallon tilalle. Pöllöt on tehty pääasiassa Dropsin Karismasta 3 mm koukulla, ainoastaan pinkki pöllö on Gjestalin Maija -lankaa (sekin kuitenkin 3 mm koukulla). Tilauspöllöjen lisäksi valmistui yksi pieni avaimenperäpöllö ihan muuten vain, harjoittelin kummitytön kanssa virkkaamista, ja siinä tulikin sujuvasti pieni pöllön alku. :) 

Nuo pöllöt ovat onneksi niin nopeita tehdä, että vaikka ei oikein näytä muutoin olevan aikaa käsitöille, saa edes jokusen pikkujutun silloin tällöin valmiiksi. No, olen minä pyrkinyt joka torstai käymään tuolla kirjaston käsityöillassa hieman neulomassa, mutta muutoin se on jäänyt aika vähälle viime aikoina. Pitäisi koittaa parantaa tapansa sen suhteen, sillä sain taas viikonloppuna uuteen tilauspuseroon langat. (Mustaa Novitan Rosea). Tarkoittaa siis sitä, että pitäisi saada edellinen tilauspusero pois puikoilta...

Pöllöperhe kasvoi taas yhdellä jäsenellä.

Tällä pinkillä yksilöllä aloitettiin tämänkertainen pöllöbuumi.

Heijastinlangalla koristeltu pöllöavaimenperä taitaa pitää
kaikkien aikojen pienimmän tekemäni pöllön asemaa itsellään.

Väritoiveena oli musta-sininen-harmaa. Mustan jätin pois, ja ilmeisesti
värivalinta onnistui juuri nappiin, ainakin pöllön omistaja vaikutti tyytyväiseltä. :)

Sini-harmaa, noin 5 cm korkuinen pöllö meni siis (ilmeisesti)
joulupallon tilalle auton taustapeiliin roikkumaan.

Kummitytön kanssa harjoittelimme virkkaamista.
Kummitytön pöllö ei ihan vielä valmistunut.

---

Edit 26.3.2015

Kummitytöistä puheenollen, nuoremmalle kummitytölle tulin tekaisseeksi tällaisen.

Lanka Novitan Helmi (vaaleanpunainen) ja Miami (valkoinen).

Neulevuosi 2014, osa 3

Tässäpä viimeinen osa vuosikatsauksesta (2014 vuoden aikana tehdyistä käsitöistä on siis kyse). Muistin virkistämiseksi tästä linkistä pääsee lukemaan vuosikatsauksen 1. osan ja tästä 2. osan.

Syyskuu oli blogissa hyvin hiljaista aikaa, yhtään valmista työtä ei tullut esiteltäväksi. Sen sijaan pienen maistiaisen tulevasta annoin Raitoja -postauksella, jossa siis esiteltiin lokakuussa valmistuneen huivikauluspuseron osia. Lokakuussa tein vielä tuon valtavalta tuntuneen projektin jälkeen villasukkia itselle ja lahjaksi sekä lapaset messupipon seuraksi. 

Tällaisen raitapaidan neuloin tilauksesta.

Vauvan sukkia lahjoitettavaksi Keski-Suomessa syntyville vauvoille.

Oranssit pitsisukat minulle itselleni. :)

Itselleni neuloin myös nämä Polkka-sukat.

Nämä pikkutytön sukat taas päätyivät lahjapakettiin. 

Messupipo sai kaverikseen tällaiset lapaset.
(Taitavat muuten olla kovimmalla käytöllä olleet lapaseni tänä talvena!)

 Marraskuussa ehdin tehdä hieman enemmänkin valmiita käsitöitä. Ensimmäisenä valmistuneena työnä virkkasin kummipojalle isohkon pöllöpehmolelun kaveriksi nielurisaleikkaukseen. Seuraavaksi valmistui itselleni villasukat, samaa mallia kuin edelliskuussa tekemäni lapaset. Ja sukista tuli vieläpä liian isot, ne pyörivät jaloissa! Marraskuun puolivälin tienoolla päätin vihdoin viimein toteuttaa pitkäaikaisen suunnitelmani ja tehdä kynttilöitä vanhojen kynttilöiden jämistä. Lisäksi kerkesin vielä neuloa veljentyttärelle lahjaksi vauvanukelle sopivan neulepuseron ja pipoja myyjäisiin.

Hieman kookkaampi pöllö pääsi mukaan nielurisaleikkaukseen.

Näitä sukkia en aikonut tehdä, vaan kuinkas kävikään... :o

Ensimmäinen erä itse valmistettuja kynttilöitä!

Palmikkopusero nuken kokoa.

Partiolaisten saunaprojektin hyväksi neulottuja pipoja.

Joulukuussa tein tietenkin joululahjoja, mutta näkyipä sitä jotakin muutakin valmistuneen. :) Joulukuun alussa tein toisen erän kynttilöitä, tällä kertaa niistä tuli oransseja. Ja ne on jo kaikki todettu toimiviksi ja poltettu pois, ensimmäisen erän kynttilät odottavat kaapissa kevättä. Itsenäisyyspäivänä väsäsin ovikranssin, joka muuten koristaa ulko-oveamme vieläkin, eikä ole mennyt miksikään. Yksi synttärilahjapöllö aloitti pöllöavaimenperäbuumin, jolle ei ole loppua näkyvissä. Ennen joulua valmistui vielä (ja päätyi joululahjoiksi) Virolaispaita pienoiskoossa, huivikaulusneule, pari pipoa (tilaustyö) sekä pari avaimenperäpöllöä. Itselleni neuloin joulun välipäivinä ihanan  metsänvihreän poolokaulusneuleen.

Toimiviksi todetut kynttilät.

Ovikranssi on edelleen hyvän näköinen.

Tämä minipöllö aloitti avaimenperäpöllöbuumin.

Tilaustyönä tehty virolaispaidan pienoismalli päätyi joululahjaksi.

Kummipoikani sai viime jouluna punaisen paidan.
Ja on ilmeisesti tykännyt siitä! :)

Avaimenperäbuumia...

Nämä vain pienenevät!
(Jännä nähdä, kuinka pieni seuraavasta tulee, se on jo tilattu.)

Puolipatenttiset tupsupipot.

Neulevuosi 2014 on hyvä lopettaa täydellisen
hyvin onnistuneeseen neulepuseroon. :)

Neulevuosi 2014 osa 2

Jatketaanpa taas tätä vuosikatsausta. Ensimmäisen osan  tarinasta pääsee lukemaan tästä.

Toukokuussa ompelin itselleni merimiessäkin isäni vanhoista farkuista. Ja neuloin messupipon (langasta, en farkuista). Ompelin myös hameen jostain vanhoista lumpuista, tai siis käytin siihen rikkinäiset farkut ja ikivanhan (äitini kauan sitten minulle ompeleman) hameen. Sainpa myös toukokuun lopussa yhden ikuisuusprojektin nurkista pyörimästä, kun Janne-paita valmistui.

Isän farkkujen hyötykäyttöä parhaimmillaan. :P

Tämä pipo on osoitus siitä, että neuloa voi aina.
Myös samalla kun edustaa messuilla. :)

Olen jopa kerran käyttänyt tätä hametta!

Janne-paidassa sai tehdä palmikkoja ihan urakalla.

Kesäkuussa alkoi jo olla vähemmän aikaa neulomiselle, mutta kukkajuttujen (toinen kukkapostaus täällä) ja virkkaamisen lisäksi sain kuitenkin neulottua veljen vauvalle villahaalarin. Virkattujen pöllöjen kausi alkoi kesäkuussa, jolloin sain ensimmäisen pöllöni virkattua. Pöllön lisäksi virkkasin korin. Ontelokuteesta.

Kukka-asetelmia.

Pöllöbuumi aloitettu!

Vähän isompaakin virkkuukoukkua kokeilin kesäkuussa.

Ihana villahaalari ihanalle vauvalle!

Heinäkuun helteissä ei juuri tullut neulottua. Tai ei ainakaan mitään tullut valmiiksi asti. Virkkasin pöllöjä lisää, sain niistä jopa vaunulelun aikaiseksi. Haarukkapitsiä tulin myös kokeilleeksi, mutta siitä lisää myöhemmin. Ja ompelin taas pitkästä aikaa. Hyödynsin vanhan lakanan, ja ompelin siitä Saariselän reissulle makuupussilakanan.

Pöllöjengi.

Valmis viikon vaellukselle!

Elokuussa ehdin taas hieman neuloakin. Mutta ensin kuitenkin veistin elämäni ensimmäisen voiveitsen. Ja voi veljet, että olen siitä vieläkin ylpeä! :) (Veljeni - ja moni muukin- tosin varmasti löytävät siitä yhtä jos toistakin huomautettavaa, mutta minusta se on kaunis. Ja se on pääasia.) Villahaalarin kaveriksi neuloin myssyn, sukat ja lapaset elokuun alussa syntyneelle veljenpojalle. Haarukkapitsiviritelmäkin valmistui, ja kyllähän siitä bolero tuli. :)

Viimeistelemätön veitsi. Tuli tarpeeseen, sillä SPORK katkesi,
 ja uuden sain tilalle vasta reissun jälkeen.

Myssy, sukat ja lapaset.

Viritelmä.

Jaha, jatketaanpa joskus taas. :)

Joululahjoista vielä...

Pari itse tehtyä joululahjaa on vielä esittelemättä, koska niistä en viitsinyt joulun alla tänne kirjoitella - joku olisi voinut muuten aavistaa mitä paketista voisi löytyä. :) Siitähän tämä lähti, että olin paketoimassa erään ystäväni joululahjaa, kun totesin, että jotain tästä puuttuu. Ja se jokin oli tietenkin joku pieni kiva itse tehty asia. Pöllöavaimenperä oli ihana ja sopivan nopea virkata, joten päätin tekaista sellaisen, tosi pienen, vielä mukaan pakettiin. Pikkusiskoni oli myös ihastellut pöllöavaimenperää ja ilmoittanut, että hänkin voisi sellaisen haluta, joten hänen lahjaansa päätyi vieläkin minikokoisempi pöllö. Molemmat lahjapöllöt virkkasin 4 mm koukulla.

Ruskeasävyinen pöllö on virkattu Pirtin kehräämön Kampalangasta.

Korkeutta tällä pöllöllä taisi olla noin 3,5 - 4 cm.

Pinkki pöllö on vieläkin pienempi, vain noin 3 cm korkea.

Pinkki pöllö on virkattu  Novitan 7 veljestä -langasta.

Itselleni tein pöllöavaimenperän tässä alkuvuodesta. Olin kolme kertaa unohtanut avaimet kotiin lähdettyäni jonnekkin (ja minulla kun on ollut tapana pitää aina avaimet mukana!) ja jopa pariin kertaan ne ovat olleet ihan oikeasti hukassa. Kahden viikon aikana! Joten asialle tarvitsi tehdä jotain ja kiireesti. Täytyy kokeilla, jos uusi avaimenperä auttaisi asiaa. On se ainakin soma. Ja pienin kaikista (korkeus noin 2 cm) tähän mennessä tekemistäni avaimenperistä. :) Se on virkattu Novitan Woolista 3 mm koukulla. Siivet ovat Novitan Nallea.

Tämän avulla olen muistanut huolehtia
avaimet mukaan jo muutaman päivän ajan. ;)
Taustalla seuraava isompi projekti.