Lapsen villahousut

Tällaiset tilaushousut valmistuivat jo ennen joulua, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi kirjoitella niistä. Housut menivät kai joululahjaksi, joten en tiedä miten sopivat ne loppujen lopuksi olivat, mutta ainakin tilaaja oli tyytyväinen. Housut neulottiin kaksinkertaisella langalla Dropsin Baby Merino ja Delight -langoista 5,5 ja 5 mm puikoilla. Ohje on Garnstudion sivuilta (se löytyy täältä), mutta ihan ohjeen mukaan en tietenkään tehnyt. 

Nämä housut ovat odottaneet esittelyvuoroaan jo pari kuukautta.

Alidan myssy (Klompelompe) ja Lullaby Booties -tossut (Drops) sekä lapaset (omasta päästä)

Olen jo jonkun kerran tainnut mainitakin, että lähipiirissä on vauvabuumi menossa, ja sen vuoksi olen saanut neuloa jonkin verran pieniä söpöjä vauvaneuleita pehmeistä langoista. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat jo aika kauan sitten valmistuneet myssy, tossut ja lapaset eräälle vauvelille, joka ei ihan vielä ole malttanut syntyä. Kaikissa töissä lanka oli Dropsin Cotton Merino, ja käytettävät puikot 3 mm koivupuikot. Lapasten ohje on omasta päästä, tossuihin ohje löytyy Garnstudion verkkosivuilta (tässä suora linkki ohjeeseen) ja myssyn alkuperäinen ohje Klompelompe - ihania neuleita lapsille -kirjasta. Myssyä tosin muokkasin jonkin verran.

Tilaushaalari ja Klompelompe-solmupipo

Eräs äiti tilasi (tyttö)vauvalleen talveksi villahaalarin valkoisesta Dropsin CottonMerino -langasta. Kaupan päälle lupasin hänelle valitsemansa pipon Klompelompe-kirjan ohjeista, toteutettuna joko samasta langasta haalarin kanssa, tai puuterin värisestä Dropsin Baby Merino -langasta tehtynä. Hän valitsi puuterin (todella kaunis, hennon vaaleanpunertava sävy) värisen solmupipon. Haalari päätettiin tehdä noin puolivuotiaan kokoisena, jotta menee koko talven. Pipo valmistui jo jokin aika sitten, ja haalarin viimeistelin keskiviikkona, joten voisin näin lauantain kunniaksi esitellä ne täällä. :)

Tostaina sain tällaisen setin toimitettua onnellisille uusille omistajille.
Tai ainakin tilaaja vaikutti oikein tyytväiseltä, eikä vauvakaan
kiukutellut kokeillessaan uusia vaatteitaan - varmaan ne siis kelpasivat :)

Raitahaalari nallen korvilla

Viime viikon loppupuolella valmistui eräs pieni ja ihana tilaustyö, pääsin nimittäin taas vaihteeksi neulomaan ihan pientä villahaalaria. Tämä haalari haluttiin raidallisena ja nallen korvilla varustettuna. Pieniä haasteita neulomiseen antoi eräs noin kaksivuotias nassikka, joka päätti kokeilla saksia juuri tuohon kyseiseen neuleeseen. No, valmista kuitenkin lopulta tuli....

Haalari on ihan pieni, 0-3 kk kokoinen.

...jatkuuu...

Harjoituskimppuja

Taas on juhlia tulossa, ja yksiin niistä lupasin tehdä pieniä kukkakimppuja pöytäkoristeiksi. Tässä viikon aikana on siis tullut testailtua muutamia erilaisia vaihtoehtoja ihan omasta pihasta (ja lähiluonnosta) löytyvillä kasveilla. Ostokukkavaihtoehdossa kimppuihin tulisi ainakin neilikkaa ja harsokukkaa. Myös kestävyyden vuoksi on pitänyt kokeilla, että mitkä kasvilajit säilyvät riittävän pitkään hyvänä, sillä kimput on pakko tehdä vähintään päivää ennen juhlia. Tietenkin viileässä säilyttäminen auttaa kimppuja pysymään pitempään hyvänä, mutta on se mukava silti valita mahdollisimman kestäviä kasveja. 

Kasvit testattavana...

jatkuu...

Vauvan myssy, sukat ja lapaset

Tämän vuoden ensimmäinen tilaustyö oli pienelle tyttövauvalle lahjaksi menevät sukat, lapaset ja myssy. Samaan tyyliin kuin Vauvauutisia -postauksessa esitelty setti. Kunnon pakkasista huolimatta langaksi valikoitui vaaleanpunainen puuvilla-bambu -lanka (Novita Helmi), osittain kyllä kiireisen aikataulun vuoksi - ei vaan ehtinyt käydä hankkimassa merinovillalankaa, ja omista varastoistani ei löytynyt riittävän paljon lankaa settiä varten. Meillä täällä Pihtiputaalla kun on valitettavan vähän valikoimaa, etenkin erikoisempien lankojen suhteen. 

Kokopitsinen tilauspusero

Tänään valmistui yksi ikuisuusprojekti. No, ei tuo varsinaisesti ikuisuusprojekti ollut, kesti vain vähän yli puoli vuotta tai jotain sinne päin. Keväällä muistaakseni sain siitä tilauksen ja langat sitä varten. Lanka on Novitan Rose, ja mustan värinsä ansiosta varsinkin viimeistelyt oli aika työlästä tehdä, jos ei ollut tarpeeksi valoisaa. Valmiiksi tuo kuitenkin tuli, ja näytti jopa ihan mukavalta. Kokeilin sitä itselleni eilen viimeistelemättömänä, ja arvelin, että kaipa se on riittävän sopiva. Tilaaja ei ole sovittanut puseroa vielä kertaakaan, ja mitatkin olivat hyvin suurpiirteiset. Paidasta piti tehdä mieluummin aika reilu ja löysä, joten päätin keventää sitä neulomalla sen kokonaan pitsisenä. Varsin reikäinen verkkopaita siitä tulikin. :)

Turhia (?!) kukkia

Tuossa noin puolitoista viikkoa sitten oli suosikkipikkusiskoni konfirmaatiojuhla, ja minä pääsin tietenkin itseoikeutetusti leikkimään floristia ja väsäämään kukka-asetelmia. Viralliset asetelmat on esitelty yrityksemme blogissa (https://www.kiviteos.fi/kukka-asetelmia-rippijuhliin/), koska ne olivat ihan oikea tilaustyö. Tein kuitenkin myös pienemmät asetelmat "jämäkukista" ja lisäksi vielä kaksi kimppua pääasiassa pihamaalta löytyvistä kukkasista. Ai niin, ja vielä pari "kimppua" annettavaksi Neiti Päivänsankarille.

Kukkakimpuista toivottiin tuoksuvia, joten valikoin niihin kasvit tuoksun mukaan. Naapurin pihalta sain hakea päivänliljoja (Hemerocallis), joiden tuoksu yllätti voimakkuudellaan jopa minut itseni. Omalta pihalta käytin pensasruusuja (Rosa), purppurakeijunkukan (Heuchera micrantha) lehtiä ja mäkimeiramia (Origanum vulgare) sekä tuoksuvatukkaa (Rubus odoratus). Lisäksi kimpuissa oli vähän suomenköynnösruusua ('Pohjantähti'), jota keräsin talteen toimistomme nurkalla olevalta esittelyistutusalueelta. Toiseen kimppuun sijoitin myös viimeisen asetelmista yli jääneen pionin (Paeonia). Kimpuista tuli oikein iloisen väriset ja ne tuoksuivatkin riittävästi peittääkseen juhlapaikan eteisessä olevan vanhan talon tuoksun.

Kukkakimput valmiina.

Isompi kukkakimppu paikoillaan.

Leikkoruusuja jäi myös yli jonkin verran, ihan tarkoituksella kylläkin, ja niistä askartelin sitten ne kirkossa annettavat kukkalaitteet. Yhteen tuli kolme vaaleanpunaista ruusua, vuohenputkea (Aegopodium podagraria) "harsokukaksi" ja koko komeus kehystettiin kivikkoalvejuurella (Dryopteris filix-mas). Toiseen kimppuun tuli kaksi vaaleanpunaista ja yksi valkoinen leikkoruusu, hieman murattia (Hedera helix) ja mesiangervon (Filipendula ulmaria) nuppuja "harsokukaksi". Kolmanteen kimppuun käytin yhden vaaleanpunaisen leikkoruusun, kissankelloa (Campanula rotundifolia), mäkimeiramia, vuohenputkea ja kivikkoalvejuurta. Niistäkin kimpuista tuli oikein somat, harmi ettei tullut otettua niistä kunnon kuvia.

Näistä kimpuista ei valitettavasti ole tämän parempaa kuvaa.

Varsinaiset kukka-asetelmat olivat tällaiset.

Pienemmät "jämä-asetelmat" olivat tällaisia.
Huomatkaa alla tekemäni loimilankaliina! :)

Ja kukathan eivät missään tapauksessa ole turhia, vaikka joku joskus niin väittikin! :D

Avaimenperiä vaihteeksi

Hei taas, pitkästä aikaa! Huomaa, että töissä alkaa olla sesonki päällä, eikä ylimääräistä vapaa-aikaa juuri ole. Neulomaan en siis ole kerennyt oikeastaan ollenkaan koko toukokuun aikana. Pari avaimenperää olen kuitenkin saanut virkattua, ne ovat niin nopeita tehdä.

Toinen avaimenperä on tehty tilauksesta. Avaimenperäpöllöstä haluttiin hieman erilainen versio, joten vanha koira joutui opettelemaan uuden tempun. Piti nimittäin kehitellä pupuversio avaimenperästä. Pöllöavaimenperä tulee jo "selkäytimestä", mutta pupua piti vähän mietiskellä. Päätin kuitenkin lähteä liikkeelle samanlaisella rungolla, pupu on vain hieman riisutumpi versio. Korvatupsujen tilalla on pitkät korvat, mutta siipien tilalla ei ole käpälöitä. Mahakirjailujen tilalle kirjailin pupulle kuonon, johon kiinnitin pari viiksikarvaa.

Pupua se yrittää esittää.

Sillä on jopa pieni hännäntöpö.

Toinen avaimenperä on pöllö. Halusin itselleni hieman värikkäämmän avaimenperän, joten hyödynsin kirjoneulepiposta jääneet langanpätkät. Uusi avaimenperäni on siis puna-sini-valkoinen, joka onkin ehdottomasti suosikkiväriyhdistelmäni nykyisin. Ja tässä avaimenperässä on tutuun tapaan mahakirjailut ja korvatupsut paikoillaan.

Tästäkin avaimenperästä lögö löytyy pohjasta. (Löytyy muuten pupustakin.)

Toinen silmä on varustettu piilotekstillä. ;)

Palmikoita ja kennoneuletta

Bongasin viime joulukuussa eräästä oululaisesta lankakaupasta poltetun oranssin väristä Karismaa (Drops). Totesin, että siinäpä kelvollisen värinen lanka, jotainhan siitä pitäisi saada tehtyä. Ja laitoin velipojalle kuvan siinä toivossa, että hän ymmärtäisi yskän ja hoksaisi tarvitsevansa juuri sen värisen neulepuseron. Ja niin kävi. Velipoika vastasi, että hänelle voisi tehdä siitä jonkun hienon neuleen. En ruvennut kuitenkaan lankoja vielä ostamaan, koska myymälässä ei ollut oikeaa väriä tarpeeksi miehen neuleeseen. Asiaa tuumittuamme ja neulemalleja etsittyämme totesimme, että Garnstudion sivuilta löytyi sopiva paitamalli, että eikun langat hankintaan. Tarve olisi noin 700 grammalle. Ohjeen mukaan. Helsingin lankakaupoista löytyi tuota väriä kuitenkin vain 650 grammaa, joten niillä päätettiin pärjätä. Ohjetta piti siis hieman fiksata, ja paidasta tehdä tyköistuvampi kuin mitä alun perin suunnittelimme.

Pääsin aloittamaan neuleen joskus helmikuun puolivälin paikkeilla, ja alkuun se edistyikin ihan kohtuullisesti. Mallineuleista johtuen neulominen oli hieman hidasta aina niillä kerroksilla, joilla silmukoita piti siirrellä, mutta onneksi pari välikerrosta oli aina pelkkää oikeaa. Neuloin nimittäin kainaloihin asti suljettuna neuleena. Jossain vaiheessa, kun vartalo-osa oli lähes valmis, tein ikävän havainnon, että minulla oli jossain neuleen puolivälin paikkeilla tullut virhe kennoneuleessa, ja pääsin purkuhommiin. Onneksi tässä tapauksessa selvittiin noin 8 silmukan täsmäpurulla, eikä koko neuletta tarvinnut purkaa 20 senttiä (eli noin 2 kerän verran lankaa...). Mutta kyllä se meinasi harmittaa, ja teki melkein mieli jättää koko neule kesken. 

Seuraava ongelmakohta oli satulahihat. En ollut koskaan ennen tehnyt sellaisia, ja ohjeessa ei ollut kuvaa kuin etupuolelta, joten mietin ohjetta lukiessani, että mitä varten pitää tehdä niin ja näin, ja millaiset osien pitäisi olla valmiina. Ja se suurin ongelma: miten se toimii minun neuleessani, jonka koko ei ole ohjeenmukainen. Eli mitä muutoksia mittoihin ja silmukkamääriin minun pitäisi tehdä, ja missä vaiheessa neuletta. Tämä taas vaikutti neulomismotivaatioon, ja ajanpuutekin vaivasi, joten avaimenperäpöllöjä valmistui useampiakin sen sijaan, että olisin käyttänyt liikenevät hetket puseron neulomiseen. Yritin kyllä saada aikaa myös sille, että saisin joskus tuon neuleen pois puikoiltani, ja vähän jännitin, että minkäköhänlainen neuleesta mahtaakaan tulla. Toivottavasti hyvä, mutta epävarmuus sen asian suhteen oli varmaan jopa suurempi kuin raitapaitani kanssa!

Kirjaston käsityöillassa pohdimme neulomisongelmaani erään ihanan vanhemman rouvan kanssa, hänkään ei ollut moisia hihoja tehnyt, mutta yhdessä pähkäillessämme tulimme siihen tulokseen, että kannattaa koittaa ommella melkein valmis hiha paikoilleen. Niin teinkin kotiin päästyäni, ja totesin, että olipa hyvä, etten neulonut pidemmälle, sillä hiha oli juuri sopivan mittainen. Ainoastaan takakappaleen yläosaan tuleva kapea suikale piti vielä neuloa. Tämän havainnon jälkeen paita valmistuikin nopeasti. Sen verran korjattavaa ohjeeseen olisi, että jatkossa kannattaa pyöristää noita etu- ja takakappaleen olkapäille tulevia osia, jotta hihat saa istumaan paremmin, eikä neuleeseen tule muhkuroita. Vaikka kai ne saa piilotettua ompelemalla saumat hieman löysemmin. Tai muuten vain erilailla. Mutta helpointa olisi tietenkin neuloa osat valmiiksi sen muotoisiksi, että ne saisi suoraan reunasta ompelemalla asettumaan hyvin. (Tästä samasta syystä en pidä istutettujen hihojen tekemisestä neuleisiin!)

VIHDOIN VALMIS!! :)

Nyt kun tuota valmista puseroa on katsellut pari päivää tuossa pöydällä, se alkaa jo näyttää ihan kivalta. Onneksi. Nimittäin ennen kuin pääsimme hihojen kanssa sovittamaan puseroa oikeasti, odotin jo lähes kauhulla miten kamala paidasta tuleekaan. Onneksi se oli turhaa, ja taisi se tilaajakin olla ihan tyytyväinen puseroon. Ihan valmiina hän ei tosin ole sitä vielä nähnyt muuta kuin kuvassa.

Viimeisessä kokeilussa. Kaula-aukon resori vielä vaiheessa.

Purkamaankin pääsin. Kyllä se söi miestä. (Naista.)

Ai niin. Lankaa jäi ihan vähän, eli sitä meni tuohon noin 620 grammaa. Hyvin siis riitti lanka! Käytin resoreihin (kaula-aukkoa lukuun ottamatta) 3,5 ja muuhun 4 mm puikkoja. Hihat on neulottu pääasiassa yhtäaikaa, eli niiden saumat piti ommella. Puserossa on kolmen erilaisen palmikkoneuleen lisäksi kennoneuletta ja pidennettyä helmineuletta sekä tietenkin väleissä nurjaa ja resoreissa joustinneuletta (helma ja hihansuut 2 o, 2 n, kaulus 1 o, 1 n). Niin ja vielä täytyy mainita, että ihan yksin en paitaa tehnyt, vaan jossain vaiheessa vartalo-osassa on melkein puoli kerrosta erään kaverin tekemää, hän halusi kokeilla neulomista näin kevyesti palmikkoneuleella. Yllättävän hyvin sujui käytännössä ensikertalaiselta. Ja tietenkin kyseessä oli kerros, jolla piti tehdä neljän silmukan palmikoiden kierrot ja kennoneuleen kierrot. :)

Tässä kaikki mitä jäi jäljelle. Ei liikaa. :)

Tilauspöllöjä ja joku tilaamatonkin

Pöllöjä on tullut taas virkattua. Avaimenperiksi. Tilauksesta. Kolme pöllöä valmistui minikokoisina, yhdestä tuli hieman kookkaampi, noin 5 cm korkea. Se päätyi ilmeisesti autoon koristeeksi joulupallon tilalle. Pöllöt on tehty pääasiassa Dropsin Karismasta 3 mm koukulla, ainoastaan pinkki pöllö on Gjestalin Maija -lankaa (sekin kuitenkin 3 mm koukulla). Tilauspöllöjen lisäksi valmistui yksi pieni avaimenperäpöllö ihan muuten vain, harjoittelin kummitytön kanssa virkkaamista, ja siinä tulikin sujuvasti pieni pöllön alku. :) 

Nuo pöllöt ovat onneksi niin nopeita tehdä, että vaikka ei oikein näytä muutoin olevan aikaa käsitöille, saa edes jokusen pikkujutun silloin tällöin valmiiksi. No, olen minä pyrkinyt joka torstai käymään tuolla kirjaston käsityöillassa hieman neulomassa, mutta muutoin se on jäänyt aika vähälle viime aikoina. Pitäisi koittaa parantaa tapansa sen suhteen, sillä sain taas viikonloppuna uuteen tilauspuseroon langat. (Mustaa Novitan Rosea). Tarkoittaa siis sitä, että pitäisi saada edellinen tilauspusero pois puikoilta...

Pöllöperhe kasvoi taas yhdellä jäsenellä.

Tällä pinkillä yksilöllä aloitettiin tämänkertainen pöllöbuumi.

Heijastinlangalla koristeltu pöllöavaimenperä taitaa pitää
kaikkien aikojen pienimmän tekemäni pöllön asemaa itsellään.

Väritoiveena oli musta-sininen-harmaa. Mustan jätin pois, ja ilmeisesti
värivalinta onnistui juuri nappiin, ainakin pöllön omistaja vaikutti tyytyväiseltä. :)

Sini-harmaa, noin 5 cm korkuinen pöllö meni siis (ilmeisesti)
joulupallon tilalle auton taustapeiliin roikkumaan.

Kummitytön kanssa harjoittelimme virkkaamista.
Kummitytön pöllö ei ihan vielä valmistunut.

---

Edit 26.3.2015

Kummitytöistä puheenollen, nuoremmalle kummitytölle tulin tekaisseeksi tällaisen.

Lanka Novitan Helmi (vaaleanpunainen) ja Miami (valkoinen).

Neulevuosi 2014, osa 3

Tässäpä viimeinen osa vuosikatsauksesta (2014 vuoden aikana tehdyistä käsitöistä on siis kyse). Muistin virkistämiseksi tästä linkistä pääsee lukemaan vuosikatsauksen 1. osan ja tästä 2. osan.

Syyskuu oli blogissa hyvin hiljaista aikaa, yhtään valmista työtä ei tullut esiteltäväksi. Sen sijaan pienen maistiaisen tulevasta annoin Raitoja -postauksella, jossa siis esiteltiin lokakuussa valmistuneen huivikauluspuseron osia. Lokakuussa tein vielä tuon valtavalta tuntuneen projektin jälkeen villasukkia itselle ja lahjaksi sekä lapaset messupipon seuraksi. 

Tällaisen raitapaidan neuloin tilauksesta.

Vauvan sukkia lahjoitettavaksi Keski-Suomessa syntyville vauvoille.

Oranssit pitsisukat minulle itselleni. :)

Itselleni neuloin myös nämä Polkka-sukat.

Nämä pikkutytön sukat taas päätyivät lahjapakettiin. 

Messupipo sai kaverikseen tällaiset lapaset.
(Taitavat muuten olla kovimmalla käytöllä olleet lapaseni tänä talvena!)

 Marraskuussa ehdin tehdä hieman enemmänkin valmiita käsitöitä. Ensimmäisenä valmistuneena työnä virkkasin kummipojalle isohkon pöllöpehmolelun kaveriksi nielurisaleikkaukseen. Seuraavaksi valmistui itselleni villasukat, samaa mallia kuin edelliskuussa tekemäni lapaset. Ja sukista tuli vieläpä liian isot, ne pyörivät jaloissa! Marraskuun puolivälin tienoolla päätin vihdoin viimein toteuttaa pitkäaikaisen suunnitelmani ja tehdä kynttilöitä vanhojen kynttilöiden jämistä. Lisäksi kerkesin vielä neuloa veljentyttärelle lahjaksi vauvanukelle sopivan neulepuseron ja pipoja myyjäisiin.

Hieman kookkaampi pöllö pääsi mukaan nielurisaleikkaukseen.

Näitä sukkia en aikonut tehdä, vaan kuinkas kävikään... :o

Ensimmäinen erä itse valmistettuja kynttilöitä!

Palmikkopusero nuken kokoa.

Partiolaisten saunaprojektin hyväksi neulottuja pipoja.

Joulukuussa tein tietenkin joululahjoja, mutta näkyipä sitä jotakin muutakin valmistuneen. :) Joulukuun alussa tein toisen erän kynttilöitä, tällä kertaa niistä tuli oransseja. Ja ne on jo kaikki todettu toimiviksi ja poltettu pois, ensimmäisen erän kynttilät odottavat kaapissa kevättä. Itsenäisyyspäivänä väsäsin ovikranssin, joka muuten koristaa ulko-oveamme vieläkin, eikä ole mennyt miksikään. Yksi synttärilahjapöllö aloitti pöllöavaimenperäbuumin, jolle ei ole loppua näkyvissä. Ennen joulua valmistui vielä (ja päätyi joululahjoiksi) Virolaispaita pienoiskoossa, huivikaulusneule, pari pipoa (tilaustyö) sekä pari avaimenperäpöllöä. Itselleni neuloin joulun välipäivinä ihanan  metsänvihreän poolokaulusneuleen.

Toimiviksi todetut kynttilät.

Ovikranssi on edelleen hyvän näköinen.

Tämä minipöllö aloitti avaimenperäpöllöbuumin.

Tilaustyönä tehty virolaispaidan pienoismalli päätyi joululahjaksi.

Kummipoikani sai viime jouluna punaisen paidan.
Ja on ilmeisesti tykännyt siitä! :)

Avaimenperäbuumia...

Nämä vain pienenevät!
(Jännä nähdä, kuinka pieni seuraavasta tulee, se on jo tilattu.)

Puolipatenttiset tupsupipot.

Neulevuosi 2014 on hyvä lopettaa täydellisen
hyvin onnistuneeseen neulepuseroon. :)

Sukkasavotta

Sitä on taas alkuvuodesta tullut tehtyä jotain sen eteen, etteivät varpaat palelisi. Lähinnä muiden varpaita olen ajatellut, mutta saivatpa omatkin varpaani ilokseen yhdet uudet ja ihanat villasukat. :) Sain nimittäin tuossa jossain vaiheessa tammikuuta nipun villasukkia kunnostettavaksi, sekä tilauksen yksistä lahjasukista. Lankaostoksillekin siis päästiin tammikuun loppupuolella.

Siinäpä vähän rojektia - parin uuden sukkaparin lisäksi. :)

Yksi kunnostettavaksi tulevista sukista,  vappusukka, tosin oli ehjä. Siltä oli vain pari kadonnut teille tietämättömille, joten neuloin sille uuden kaverin. Lankaa onneksi oli vielä jäljellä juuri oikeita sävyjä. Tuon projektin otin ensimmäiseksi työn alle, sillä uuden neulominen kiinnosti enemmän kuin parsiminen. Sitä paitsi ne sukat olivat kaikista lämpimimmät, joten niille olisi varmasti käyttöä kovilla pakkasilla.

Uusi sukka vasemmalla. Kyllähän sen vielä tässä vaiheessa
huomaa, että ovat hieman eri sarjaa. Tosin ei varmaan kohta enää.

Ajatuksena oli neuloa sukkaosa uudestaan kaksiin sukkiin, jotka olin neulonut Nallen marjaretki -langasta (Novita) joskus muutaman viime vuoden aikana. Toisista oli pohja kulunut puhki vain päkiän kohdalta, molemmista sukista. Toisista taas löytyi reiät päkiöiden lisäksi myös kantapäistä. Yhdet sukat aioin vain parsia, jos osaisin, sillä niihin minulla ei olisi ollut oikean väristä lankaa. Ja niitä oli sitäpaitsi parsittu jo aiemminkin. Loppujen lopuksi päädyin kuitenkin neulomaan uusiksi vain toisten marjaretki-sukkien kärkiosat. Toisten marjaretki-sukkien kohdalla päädyin treenaamaan parsimista. Mielestäni parsintajälki ainakin näytti ihan kohtuulliselta, en sitten tiedä miltä ne käytössä tuntuvat. En ole vielä uskaltanut kysyä. :P

Näin se käy. Ja nopeasti tuli valmista, ilman pahkuroita! :)

Parsimisharjoitus 2. Ensimmäisestä ei kuvaa. :)
Omia sukkia en ole tainnut parsia kuin kerran, enkä pidä lopputuloksesta.

Uusia sukkapareja neuloin siis kahdet. Toiset tulivat itselleni, Novitan 7 veljestä Polkka -langasta. Toiset oli tilattu lahjaksi siten, että sukkaosan koko tulisi olla ehkä noin 39-40 ja varsi ei saisi missään tapauksessa painaa eikä kiristää. (Ongelman ratkaisin tekemällä varteen muutaman silmukan enemmän kuin sukkaosaan.) Väritoive oli joku hillitty, sinisen sävyinen ehkä, ja ei välttämättä yksivärinen. Lankojen värejä ei onneksi tarvinnut valita yksin. :D Nämä sukat neuloin kaksinkertaisesta Dropsin Fabelista, väreinä yksivärinen tummanharmaa ja liukuvärjätty sini-ruskeakirjava. Harmaa tasapainotti sukkien väriä niin, ettei niistä tullut ihan niin kirjavat kuin Fabelista normaalisti. Ihan mukavan näköset sukista kuitenkin tuli. Ja ilmeisesti heti kerralla oikean kokoisetkin, vaikka hieman sitä jännitinkin etukäteen.

Itselleni tein ihanat värikkäät Polkka-sukat,
valmistuivat sopivasti partioleirille!

Dropsin Fabel vaikutti ihan kivalta langalta.
Ja ihastuin tuohon sinikirjavaan sävyyn! :o