23. joulukuuta 2014

Kummipojalle neuleita - osa 4

Perinteisen joululahjaneuleen tekeminen kummipojalle jäi tänä vuonna vähän viime tippaan, joten sama kai se on esitellä pusero täällä heti valmistuttuaan. Tai kyllähän se neule tuossa valmistui jo muutama tunti sitten, mutta tänään kuitenkin. :) Kummipoika ei kuitenkaan käy sitä täältä katsomassa etukäteen. 

Viime vuoden neuleesta tuli palautetta, että pusero pistelee, joten tänä vuonna piti etsiä lanka joka ei varmasti kutita eikä pistele. Väritoiveen neuleen suhteen kysyin jo joskus tämän vuoden alussa, ja langatkin ostin hyvissä ajoin - näköjään helmikuussa. Kyseessä on Dropsin Cotton Merino, joka on konepestävä neulelanka (52 % villaa ja 48 % puuvillaa). Lanka on yleisväriltään kirkkaan punainen, mutta kun sitä katsoo tarkasti, siinä on selvästi hieman pinkihtäviä säikeitä punaisen seassa.

Tämän vuoden neule on huivikauluspusero raglanhihoilla. Ja tälläkään kertaa minulla ei ollut mitään ohjetta puseroon, se on tehty syksyllä otettujen mittojen perusteella, joten toivoa sopii, että se on sopiva! Tein yläosan kaarrokkeena, ja se ja kaulus olivat ainoat hieman päänvaivaa aihettaneet kohdat. Mutta mittojen perusteella puseron pitäisi olla sopiva, toivottavasti on oikeastikin! :)

Pusero on pääasiassa pidennettyä helmineuletta. Helmassa ja hihansuissa on 2 o, 2 n joustinneuleresorit ja kaulus on 1 o, 1 n - joustinneuletta. Helmineuleosuudet ja kaulus on neulottu 4 mm puikolla - vartalo-osa suljettuna neuleena. Helman ja hihansuiden resorit tein 3 mm puikoilla. Hihat neuloin tällä kertaa yhtä aikaa, joten niiden saumat olivat ainoat ommeltavat pidemmät saumat.

Tässä vielä muutama melko huono - liian hämärässä otettu - kuva puserosta. Toivottavasti muistaa joskus ottaa parempia kuvia, nyt enää ei voi, koska paita on jo paketoitu odottamaan huomista. :)


Pusero valmis!

Pidennetty helmineule antaa neuleelle mukavan pinnan.

Huivikaulus näyttää hirveän pieneltä! Mutta jospa tuolta pää mahtuisi.

Helmasta löytyy tietenkin logo.

Muista kummipojalle tekemistäni neuleista olen kertonut seuraavissa postauksissa: Kummipojalle neuleita, Kummipojalle neuleita osa 2 ja Kummipojalle neuleita osa 3.

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! :)

-----

13.2.2015

Tässä vielä pari kuvaa puserosta ihan todellisessä käyttötilanteessa. :)

Näyttäsi onneksi aika sopivalta. :)

Helman logo ei tahtoisi millään pysyä paikallaan.

17. joulukuuta 2014

Virolaispaita pienoiskoossa

Tein keväällä velipojalle punaisen palmikkoneuleen, johon inspiraation sain reilu vuosi sitten Tallinnalaisen putiikin ikkunassa näkemästäni neuleesta. Ilman ohjetta neulomani pusero saikin nimekseen Virolaispaita. Tuosta paidasta juttu löytyy täältä. Nyt tein tilaustyönä samasta langasta (Dropsin Karisma) lähes samanlaisen paidan - tosin aika paljon pienempänä (pusero on noin kokoa 100 cm). Muutamia muutoksia puseroon tein, esimerkiksi isommat palmikot on tässä lapsen paidassa 9 silmukan levyisiä (miehen puserossa 12 silmukkaa) ja kauluksen neuloin puolipatenttina (alkuperäisessä 2 o, 2 n -joustinneuletta) - toiveena saada siitä hieman jämäkämpi. Lankaa meni noin 225 grammaa ja nappeja kolme. Alimpaan nappiin poltin tietenkin logoni. :)

Neuleessa on käytetty kahta erilaista palmikkoa (toisesta kaksi eri versiota).

Logo löytyy alimmasta napista,
kuten "alkuperäisessäkin" paidassa.

Tämän mallin perusteella tein puseron.

10. joulukuuta 2014

Minipöllö (avaimenperä)

Minulle esitettiin tuossa joku aika sitten vieno toivomus vaaleanpunaisesta pöllöstä. Tai ilmeisesti vaaleanvihreä tai sininen tai oranssi tai punainenkin olisi käynyt. Tein siis vaaleanpunaisen. Ihan pienen. Vain noin 6 cm korkean. Käytin Novitan Helmi -lankaa (60 % puuvillaa ja 40 % bambua, todella kaunis, himmeästi kiiltävä hempeän vaaleanpunainen lanka - ostin sitä joskus muutaman kerän poistomyynnistä) ja 3 mm virkkuukoukkua. Silmät tein taas kahdesta napista, ja pumpulin lisäksi tungin pöllön sisään kulkusen. Kruunasin minipöllön avaimenperälenkillä, josta sen saa tarvittaessa ripustettua jonnekin. Pohjasta löytyy tietenkin TÄNKIMÄÄTEIN-logo. Mahan koristekirjailut ja korvatupsujen valkoiset osuudet sekä avaimenperälenkin kiinnike ovat Novitan Miami -langasta. Lankaa pöllöön meni noin 25 grammaa, jos sitäkään. Ja pöllöstä tuli söpö kuin mikä! Niin söpö, että piti kääriä se saman tien lahjapaperiin odottamaan. :D

Valmis pöllö.
Nyt kyllä huomaan, että olisi pitänyt tehdä yksi koristekirjailu lisää...

Pohjassa on tietysti logo.

Avaimenperä. Tai lenkki muuten vain.

Tästä tuli selvästi pienempi kuin tuo ensimmäinen pöllöni. :)

8. joulukuuta 2014

Ovikranssi

Eräänä päivänä kerkesin olla kotona valoisan aikana, joten pääsin pitkästä aikaa tekemään jotain omalla pihalla. Kummipoika naapurista tuli kaveriksi. Omenapuut saivat verkon suojakseen, ja koska aikaa vielä jäi, päätin tehdä ovikoristeeksi havukranssin. Niinpä pätkin tuosta etupihan vuorimännystä oksia, jotka kiinnitin rautalangalla opiskeluaikana floristiikan perusteet -kurssilla tekemääni valmiiseen ympyrän muotoiseen pohjaan. Koristeeksi laitoin hieman koiranheiden (Viburnum opulus) punaisia marjoja. Ja ainakin kummipoika tykkäsi. Oli sitä mieltä, että voisin alkaa myydä kransseja. Ainakin heille kuulemma sellaisen saisi toimittaa, mutta pitäisi laittaa eri marjoja, koska pikkusisarukset saattaisivat syödä ne. :)


Valmis kranssi. Oikealla ylhäällä näkyy tarvittavat työvälineet.

Lähikuva marjoista. Kranssi paikoillaan ulko-ovessa.

3. joulukuuta 2014

Lisää kynttilöitä

Eilen illalla päätin laittaa toisen erän kynttilöitä tulemaan. Edellisessä kynttiläpostauksessa taisinkin jo vihjaista, että seuraavasta erästä tulee puna-/oranssisävyinen. Tällä kertaa otin kuvia projektin eri vaiheista, joten kerrotaanpa niiden avulla miten homma eteni. Väristä tuli tälläkin kertaa erinomaisen hyvä! Ja hieman sopivampi tähän vuodenaikaan kuin edellisen erän kesäisen vihreästä. :)

Aluksi kuitenkin todiste siitä, että nämä jopa toimivat!

Parafiini sulatetaan kattilassa. Kyllästin sydänlangat sulassa parafiinissa.

Parafiinilla kyllästetyt sydänlangat valmiina "muoteissa".

Tällä kertaa kaikki ei sujunut ihan yhtä hyvin kuin viime kerralla, vaan tuo toinen kynttilämuotti ei ollutkaan toimiva ratakaisu. Se vuoti jostain alareunasta, ja valutti sulan parafiinin ulos. Siispä piti äkkiä keksiä suunnitelma B.

Päätinkin tehdä pieniä "lyhtykynttilöitä" ison kynttilän lisäksi.
Sitten vain odottamaan, että parafiini kovettuu.

Isoon kynttilään oli yön aikana ilmaantunut kraateri.
Illalla en sitä puoliksi jähmettyneessä parafiinista huomannut.

Valmiit kynttilät. Tai no, sydänlangat voisi vielä pätkiä sopivan mittaisiksi.

Ihan hyviä noista kaikkien hankaluuksien jälkeen kuitenkin tuli. Iso kynttilä ei ole ihan symmetrinen muodoiltaan, mutta "kraaterin" korjasin täyttämällä sen parafiinimuruilla, sinnehän sulavat. Pienet kynttilät olivat juuri sopivia noihin PartyLiten tuikku-/votiivikippoihin. Sydänlanka näin pienissä kynttilöissä saisi olla hieman ohuempaa. Minulla olisi ollut myös ohuempaa sydänlankaa, mutta - laiska kun olen - en jaksanut enää vaihtaa siihen, meinasi sitä paitsi tulla hieman kiire noiden pienempien kynttilöiden kanssa.... Mutta ensi kerralla sitten. Ja ensi kerralla voisi myös koittaa onko apua jos sekoittelee sulaa parafiinia jähmettymisen alussa.

28. marraskuuta 2014

Jämälangat saunan piippuun

Niinpä niin. Saunaan tarvitsisi piipun. Ja kiukaan. Nimittäin tuonne Pihtiputaan Partiolaisten eräkämpälle. Siellä on saunaremontti melkein valmis, ja nyt vielä viimeiset ponnistelut rahankeruun suhteen, että saataisiin sauna käyttökuntoon. Siellä on mm partiolaisten isät tehneet hienoa (talkoo)työtä, ja nyt on sitten meidän muiden vuoro. Adventtikalenterien myynnin lisäksi osallistumme huomenna lauantaina 29.11. taustajärjestömme Pihtiputaan ev. lut. seurakunnan adventtimyyjäisiin, ja myyjäisten tuotto menee tietenkin saunan piipun hyväksi. Niinpä siis minäkin päätin kantaa korteni kekoon ja hyödyntää paksut jämälangat. Tällä kertaa niistä tuli pipoja. Toivottavasti niitä ilolla ihmiset huomenna ostavat! :)

Kaikki 9 valmista pipoa (yksi jäi vielä kesken, saa nähdä ehtiikö valmiiksi myyjäisten aikana) ovat erilaisia. Yhteistä niillä on se, että kaikki on neulottu 7 mm sukkapuikoilla ilman ohjetta. Ja tietenkin kaikista löytyy TÄNKIMÄÄTEIN-logo. Käytetyistä langoista kaikkien lajike ei ole edes tiedossa, mutta tunnistamani langat olivat Novitan valikoimista. Tempoa, POPpia ja Kuuraa. Jokainen pipo taitaa olla myös eri kokoinen, joten jospa sieltä löytyisi jokaiselle tarvitsevalle sopiva yksilö. Ja annetaanpa sitten kuvien puhua puolestaan.


Tervetuloa ostoksille! :)

Tunnistamaton vaaleanpunainen lanka jalostui kahdeksi tupsupipoksi.
Vasemmalla pelkkää palmikkoa ja nurjaa, oikealla lisäksi pitsiraitoja.

Novitan Temposta tuli aikuiselle sopivan pipon lisäksi pikkupipo.

Raitapipot Novitan POP-langasta. Aikuiselle ja vauvalle.

Musta-harmaa pipo Novitan Tempoa, joustinneuletta.
Pörröinen sini-valkokirjava pipo on Novitan Kuuraa.
Sileän neuleen vuoksi alareuna rullautuu hauskasti.
Ylimmästä piposta ainoastaan harmaan raidan lanka-
merkki on tiedossa - se on Novitan Tempo.
Pipo ainaoikeinneuletta.

18. marraskuuta 2014

Vauvanuken palmikkopusero

Veljentyttäreni syntymäpäivälahjanukke tarvitsee kuulemma villapuseron, ettei palellu talven pakkasilla. Joten eihän siinä tädillä paljon muuta vaihtoehtoa ole kuin neuloa pusero. Langan ja puseron mallin suhteen sain sentään melko vapaat kädet, joten päätin tehdä palmikkopuseron Novitan 7 veljestä -langasta. Tuota Terra-sävyä kun sattui olemaan ihan reilusti. :) 

Mitään ohjetta minulla ei puseroon ollut, mitä nyt silmukkamäärään katsoin hieman vinkkejä erilaisista vauvojen paidoista. Saumojen ompelua ja langanpäiden päättelyä kammoavana tein paidasta niin saumattoman kuin mahdollista, eli vartalo-osa on tehty kainaloihin asti pyöröpuikoilla suljettuna neuleena. Hihat tein sukkapuikoilla samoin suljettuna neuleena. Ensi kerralla vain täytyy muistaa, että jos aikoo neuloa hihat erikseen ilman ohjetta, kannattaa kirjoittaa muistiin missä kohdassa kavennukset (ja lisäykset) tekee. Meinasi nimittäin hihan pyöriön kanssa tulla hieman muistiongelmia. :P

Resorit on neulottu 3,5 mm ja palmikko-osuus 4 mm puikoilla. Lankaa työhön meni noin 150 grammaa. Pukemisen helpottamiseksi laitoin toiselle olalle napit. Kolme nappia olisi ollut parempi (kolmannen napin paikka olisi kauluksen resorissa), mutta kun minulla ei sattunut olemaan kuin kaksi tällaista nallenappia (sain ne joskus muistaakseni kaupanpäällisiksi jostain lanka- & nappitilauksesta)!

Tärkein ensin. ;)

"Pujoliivi" sovitettavana. Näyttäisi tulevan oikean kokoinen.

Valmis pusero. Taitaa olla jotain n. 56-62 senttinen.

Nallenapit sopivat puseroon erinomaisesti.

Hihoissa on kolme palmikkoa.

17. marraskuuta 2014

Kynttilöitä

Olen jo jonkin aikaa kerännyt talteen kynttilänjämiä. Isoista pöytäkynttilöistä jää aika paljon tavaraa yli, ja olisi kauheaa tuhlausta ja törkeää kaatopaikan kuormittamista heittää ne menemään. Niinpä olen kerännyt niitä tuonne laatikkoon odottamaan sitä päivää jolloin sulatan ne ja teen niistä uusia kynttilöitä. Tänään koitti se päivä, ja syynä siihen oli mummoni vanha kattila. En ole viitsinyt käyttää noita omia hienoja kattiloitani siihen, koska tarvitsen niitä vielä ruuan valmistukseen. 

Laitoin siis kattilan hellalle ja kynttilänjämät (vain vihreän- ja sinisen sävyiset) sinne kuumenemaan sulamaan ja rupesin miettimään, että minkäslaisia kynttilöitä aioinkaan tehdä. Jotain helppoja näin ensimmäisellä kerralla. Päädyin siis maitopurkkeihin (toinen oli kyllä piimäpurkki) ja yhteen kannettomaan lasipurkkiin (kannattaa selvästi säästää kaikki, koska joskus niitä vielä saattaa tarvita!).  Säädin sydänlangan paikoilleen mehupillien avulla, toki dippasin sen ensin kattilassa, jotta saan siitä hieman jämäkämmän. Tässä vaiheessa huomaan, että koko prosessi olisi pitänyt valokuvata! No, ei auta itkeä enää, pitää koittaa muistaa ottaa valokuvia ensi kerralla. Sulan parafiinin suodatin siivilän (sekin on mummon vanha) läpi, jotta saan kaiken ylimääräsen (vanhat sydänlanganpätkät) pois. Ja sitten vain muotteihin jähmettymään! Tässä vaiheessa prosessia parafiini näytti melko tummalta sammalen- / oliivinvihreältä, mutta jäähtyessään väri vaaleni ja kirkastui jonkin verran. Valmiista kynttilöistä kuvia alla. :)


Meit on täs pöyräs, meit on täs kolome komiaa...

Lasipurkissa oleva kynttilä on jostain syystä suosikkini.

Kattilassa odottaa jo seuraava erä uutta elämää.

8. marraskuuta 2014

Sukat joita en aikonut tehdä

Näitä sukkia en todellakaan aikonut tehdä. Tai aioin, mutta en vielä nyt, vaan joskus - ehkä ensi vuonna. Sain tarpeekseni kolmesta langasta samassa neuleessa (ne olivat koko ajan sekaisin), langanpäiden päättelystä (voiko mikään olla sen jännittävämpää?!) ja varsinkin ketjupistoista näissä lapasissa ja pipossa. Lankoja kuitenkin jäi, ja tein sellaisen erehdyksen, etten heti sullonut niitä tuonne lankavaraston perukoille vaan jätin ne lojumaan tuohon käsityökoriin, mistä löytyi myös 3,5 mm sukkapuikot ja muutama sata grammaa punaista Karismaa - odottamassa villapaidaksi päätymistä. No, aikani niitä siinä katseltuani totesin, että kai nuo tuosta täytyy saada pois häiritsemästä, ja tartuin puikkoihin.

Ja pääteltäviä langanpäitä todellakin sain aikaan. Sukkiin on käytetty monta kerän loppua. Kolme Dropsin Karismaa ja yhden Novitan 7 veljestä -kerän loput sain sukkiin tungettua. Kahta 7 veljestä ja kahta Karismaa tosin vielä jäikin. (OK, myönnetään, että sitä "loppuunkäytettyä" 7 veljestä -lankaakin jäi todellisuudessa noin 1,2 metriä...). Tein sukat niin, että varressa käytin Karismaa (kolmea eri harmaata) ja jalkaterässä 7 veljestä -lankaa, koska se on polyamidin ansiosta hieman kestävämpää kuin 100 % villaa oleva Karisma. Vihreät raidat ovat 7 veljestä -langasta.

Sukkiin meni lankaa yhteensä noin 150 grammaa, ja näistä tuli vieläpä liian suuret! Nämä ovat todennäköisesti kokoa 37-38. No, jospa ne kutistuisivat pesussa. :D Sukan varrella on pituutta noin 23 cm resoreineen. Ja varret on tarkoituksella tehty löysemmiksi, lisäsin sileäneuleiseen osuuteen silmukoita. No, nyt ne ovat valmiit, ja NYT laitoin loput langat kaappiin ja jätän sukkien tekemisen ainakin hetkeksi. Ja ketjupistojen! Langanpäitä todennäköisesti joudun päättelemään edelleenkin suunnilleen samaan tahtiin kuin ennenkin.

Nyt saavat ketjupistot riittää! Ainakin vähäksi aikaa...

Vaalean harmaa 7 veljestä riitti juuri sopivasti!!

3. marraskuuta 2014

Pöllöilyä

Olen jotenkin niin innostunut noista pöllöistä, että ei tarvinnut kauhean kauaa miettiä minkä pehmolelun tekisin nielurisaleikkaukseen tällä viikolla joutuvalle/pääsevälle kummilapselleni vauhdittamaan paranemista. Pöllön tietenkin (harkitsin kuitenkin myös mm. kettua ja nallea). Tällä kertaa päätin tehdä isomman pöllön kuin pöllöhelistin (korkeus n. 6 cm) tai vaunuleluun päätyneet pöllöt (korkeus n.7-8 cm, ehkä...). 

Pöllön vartalon virkkasin Novitan 7 veljestä -langasta (värisävy terra) 4 mm virkkuukoukulla. Siivet ja nokan virkkasin samalla koukulla Gjestalin tummanruskeasta Janne-langasta. Molemmat langat ovat konepestäviä, joten tarvittaessa pöllön voi tunkea pesukoneeseen. Täytteenä on tietenkin pumpulia. Silmiksi ompelin tälläkin kertaa napit. Mahan koristekirjailut ovat samaa Jannea kuin siivetkin.


Tällä pöllöllä on korkeutta noin 22 cm.

Lankaa vartaloon meni reilu 50 grammaa
ja siipiin yhteensä noin 40 grammaa.
Jotain tämä selvästi on vailla. Siis siipien lisäksi. Ehkä nokkaa?
Pikkupöllöille en nokkia tehnyt.

Kyllä, selvästi parempi nyt!

Pohjassa ollut aloituslenkki peittyi kätevästi TÄNKIMÄÄTEIN-merkin alle.

31. lokakuuta 2014

Ruutupipolle kavereita

Tuossa taannoin viime keväänä neuloin messuilla tämän pipon. Kesällä ei pipoa kovin usein tarvinnut käyttää, mutta nyt syksyn tullen ja pipokauden alkaessa alkoi tietenkin häiritä se tosiseikka, ettei minulla ollut pipoon sopivia lapasia. Tokihan pipon ja lapasten täytyy sopia yhteen! Niinpä kaivoin lankavaraston syövereistä harmaata Karismaa ja ihanan vihreää 7 veljestä -lankaa sekä heijastinlankaa ja neuloin lapaset. Eilen marttakerhon kokoontumisessa kirjoin pystyraidat lapasiin ja päättelin loput langat (niitä oli paljon) ja lapaset pääsivätkin heti käyttöön. Ovat ne kyllä söpöt! Ja saattavat olla jopa ihan lämpimät, jos alle pukee toiset lapaset ;)

Lapaset tein siis samaan tyyliin kuin pipon - resoriin neuloin mukaan heijastinlankaa ja pystyraidat kirjoin lopuksi ketjupistoilla. Kämmenpuolelle en kirjonut raitoja (jotta tunnistaisin, kumman käden lapanen on kyseessä :P).

Kaksituiskuva lapasista. :P

Kaverikuva. Onnelliset ystävykset!

PS. Hilla kirjoitti tämän postauksen puolestani, koska minun piti leipoa suklaatorttua. :D

25. lokakuuta 2014

Sukkia

Huivikauluspuseron valmistuttua halusin tehdä välillä jotain pientä ja nopeaa. Niinpä olen neulonut sukkia. Oranssi 7 veljestä -lanka odotti kaapissa varmaan noin vuoden ajan pitsisukiksi päätymistä, joten aloitin niistä. Neuloin 3,5 mm puikoilla sukat, joiden pitsikuvion muokkasin Novitan lehdessä olleen pitsikaarroketunikan pitsikuviosta. Lankaa koon 36 sukkiin meni noin 140 grammaa, eli yksi kerä riitti hyvin, vaikka varrella on pituutta ja leveyttäkin ihan riittävästi.

Pitsineulesukat omaksi iloksi.

Seuraavaksi tarvitsin työmatkalle jotain helppoa neulottavaa, joten tämän syksyinen hankita (Novitan 7 veljestä Polkka) päätyi myös sukiksi. Polkka-langan kirjavuuden vuoksi nämä sukat neuloin resoreita lukuunottamatta sileänä neuleena 3,5 mm puikoilla, ja lankaa meni noin 120 grammaa koon 36 sukkiin.

Löysähköt varret menevät mukavasti
farkkujenkin lahkeen päälle.

Polkkaa jäi sen verran, että oletin siitä tulevan vielä kirjoneulesukat pienelle tytölle. Tein noin 3 vuotiaalle sopivat sukat siten, että peruslankana oli fuksian värinen Novitan 7 veljestä ja lisänä tuo Polkka. Lanka riitti, sitä vielä jäikin pieni määrä. Sukkiin meni yhteensä lankaa noin 70 grammaa, josta yksivärisen osuus on n. 40-50 grammaa.

Joku pieni tyttö tulee toivottavasti
ilahtumaan näistä sukista.

Lisäksi olen neulonut pikkuruisia sukkia toimitettavaksi Keski-Suomen keskussairaalan synnytysosastolle ja vastasyntyneiden teholle. (Lämpöä päästä varpaisiin - Neulo hyvä mieli) Pääasiassa olen käyttänyt sukkiin Novitan 7 veljestä -lankoja, vaaleansiniset ovat Vikingin Ville -lankaa. Lankaa tällaisiin pikkusukkiin menee noin 20-40 grammaa. Haasteessa on muuten neulomisaikaa vielä noin kuukausi, eli vielä ehtii mukaan talkoisiin neulomaan vastasyntyneille!

Tämän kokoiset sukat neuloo hetkessä!

14. lokakuuta 2014

Huivikauluspusero vol. 2

Viimeksi kirjoittelin Raitoja-postauksessa huivikauluspuserosta, jota teen tällä kertaa ihan ohjeen mukaan. No, pusero on nyt vihdoin valmis. Eilen ompelin kauluksen kiinni ja päättelin viimeiset langat. Kylläpä tuli hyvä mieli kun sai sen pois käsistä. Mikäli olen suurin piirtein oikein saanut ylös neulonta-ajat, niin noin nelisenkymmentä tuntia tuon tekemiseen meni. Ja reilu 700 grammaa lankaa. Tummanharmaata Dropsin Karismaa (väri 16) meni noin 450 g ja vaalean harmaata (väri 44) noin 375 grammaa. (Puikot 3,5 ja 4 mm.)

Aiemmin tein vastaavanlaisen huivikauluspuseron (Varsinainen mittatilaustyö), johon sovelsin itse tuon kauluksen ohjeen ja täytyy kyllä sanoa, että pidin siitä enemmän. Se oli helpompi tehdä, koska sitä ei tarvinnut ommella kiinni jälkeenpäin, ja minusta se myös tuntuu paremmalta kuin tuo ohjeen mukaan tehty. En sitten tiedä onko niillä eroa käyttömukavuuden suhteen. Hihoja kiinnittäessäni totesin, että jos vielä joskus teen tällaisen, niin taidan tehdä suosiolla raglanhihoilla, ne on paljon helpompi saada asettumaan siististi paikoilleen. Tämän puseron hihojen kanssa sai ihan tosissaan askarrella. Enkä tiedä ovatko ne vieläkään riittävän siististi kiinni, täytyy tarkistaa ja viimeistellä saumat kunhan saa puseron tilaajalle. Tuon mittatilaustyön hihojen kiinnitys viimeisteltiin myös siten, että pusero oli päällä tilaajalla, ja saumat viimeisteltiin oikealta puolelta.

Valmis vihdoinkin!

Tällä kertaa kaulus on tehty ohjeen mukaan.
Napitussilmut kyllä virkkasin. :P