Lankakauppa Tänkimäätein

Lankakauppa Tänkimäätein viettää avajaisia lauantaina 19.11.2016 klo 10-15!

Löydät meidät osoitteesta

Keskustie 14

44800 Pihtipudas

(Isännöintipalvelu Kuronen Oy:n toimisto; HUOM! Käynti Kolimantieltä!).

Meneillään olevan Drops Alpaca Partyn (alpakkalangat -25 %) lisäksi tarjoamme

avajaistarjouksena 15 % alennuksen kaikista muista langoista!

Meillä voit maksaa käteisellä sekä yleisimmillä maksukorteilla.

Tervetuloa ostoksille!

Yksi unelma toteutettu!

Löydät meidät myös instagramista, käy kurkkaamassa: https://www.instagram.com/tankimaatein/

Lisää lankoja!!

Tässä olisi töitä odottamassa esittelyvuoroa ja joitain viimeistelyä, mutta koska tietokoneeni hajosi ja uusi ei ole vielä ehtinyt tulla, en ole viitsinyt alkaa kirjoitella esittelyjä illalla töissä työpäivän päätteeksi tai kotona puhelimella, joten ne saavat vielä odottaa. En vain nyt malta olla jakamatta riemua tänään tulleesta lankalähetyksestäni! Dropsin lankoja tuli nimittäin taas tilattua laatikollinen, sisältönä Karismaa (paitahaaveita), Merino Extra Finea (tilattuun vauvan villahaalariin) ja Kidsilkiä (boleroa suunnitteilla) sekä nappeja ja pari irtokaapelia ja -päätä pyöröpuikkoihin (päätin vihdoin tilata itselleni testattavaksi noita - olen jo niin pitkään haaveillut niistä). Haaveitahan toki aina pitää ihmisellä olla, vaikka se tarkottaisikin jo ennestään aika kattavan lankavaraston laajenemista... En vain ehdi tehdä töitä valmiiksi sitä tahtia kun tulee uusia ideoita jotka on pakko päästä toteuttamaan. :)

*innoissaan!* :)

Pohtii myös ihan tosissaan oman lankamyymälän perustamista. Ja Drops jälleenmyyjäksi ryhtymistä. Olisikohan sellaiselle täällä kysyntää? No, täytyypä pohdiskella ja miettiä miten se olisi mahdollista toteuttaa. Olen jo kauan salaa haaveillut lankakaupasta, mutta tässä viime aikoina on entisestään vahvistunut ajatus, että voisi oikeasti toteuttaa sen. :)

Norjalaista

Blogin hiljaiselosta huolimatta neulerintamalla ei ole aivan hiljaista ollut syksyn aikana. Ongelmana on vain ollut se, etteivät keskeneräiset työt ole vielä(KÄÄN) valmistuneet. :D En sitten tiedä voisiko syynä olla se, että tekee montaa työtä yhtä aikaa, ja haaveilee vielä useammasta... Asunnon uudelleenjärjestelyjen vuoksi olen myös päässyt käymään läpi lankavarastoni, ja lähes kaikki langat on nyt hienosti lajiteltu kaappiin lankatyypin tai -paksuuden mukaan. Hauskaa - tai ainakin huvittavaa - on huomata kuinka paljon sitä yhdelle ihmiselle on kertynyt lankoja vuosien saatossa. Suurin osa niistä on ostettu jotain tiettyä tarkoitusta varten, mutta täytyy myöntää, että seassa on myös heräteostoja lähinnä alennusmyynneistä, eikä mitään ajatusta, mihin langat käyttäisi. Ja sitten on tietenkin osasto Jämälangat. Niistäkin saisi vaikka mitä kaikkea kivaa... Olemassaolevan lankavarastoni koosta huolimatta vähintään joka syksy tulee aina pakottava tarve hankkia uusia lankoja ja yleensä keksinkin aina jonkun hienon tekosyyn, jonka varjolla pääsen lankaostoksille. Niin tänäkin syksynä.

Lahjuksia

Syksy muka jo kolkuttelee (huomennahan on jo syyskuu) ovella, vaikka oikea kesäkin vasta kunnolla alkoi. Töissä on edelleen ihan mukavasti hommia ja vapaa-ajanvietto-ongelmista ei ole tietoakaan. Isommat neuleprojektit ovat edelleen vain unelmissa ja usvaisina iltoina (ja aamuina) haaveilen, että olisipa mukavaa kietoutua uuteen ihanaan syvänpunaiseen mohairneuleeseen sohvan nurkkaan jonkun uuden kivan neuleen kanssa... Mutta saahan sitä haaveilla. Kyseiseen mohairneuleeseen olisi kyllä jo langat valmiina, joten JOSPA joskus sen vielä saisi tehtyä. Toistaiseksi olen joutunut tyytymään hieman pienempiin töihin. Nimittäin sukkiin. Ja sukkiin. Ja pöllöavaimenperään.

Nuorimmainen veljenpoikani täytti elokuun alkupuolella vuoden, ja hän on ollut jo pitkään kovin kiinnostunut avaimenperistäni. Tai avaimista - Kummin vain. Avaimenperäpöllöä on ilmeisesti äärimmäisen mukava pureskella, nahkainen logo tuntuu maistuvan erityisen hyvin. Ja avaimistakin kuuluu varmaan samalla ihan kiva kilkatus. Vaikka ei se tunnu siitä äänestä pelkästään olevan kiinni, koska toisessa avaimenperässä minulla on pelkkä auton avain ja sekin tuntuu kelpaavan pojalle ihan yhtä hyvin. :D No, oli siis tietenkin itsestään selvää mitä antaa pojalle syntymäpäivälahjaksi. Oman avaimenperän tietenkin. Virkkasin pöllön ja äidiltä sain jonkin vanhan avaimen, johon ei ilmeisesti ollut enää lukkoa tiedossa. Toiseksi "avaimeksi" laitoin toimistomme vanhan, katkenneen avaimen, josta oli katkennut pää hiottu sileäksi. Avaimet tietenkin putsasin ja desinfioin ja vielä keitinkin huolellisesti ennen kuin ne päätyivät avaimenperään. Ja lahja tuntui kelpaavan (myös vanhemmille sisaruksille). :) Minun avaimeni saivat kerrankin olla rauhassa.

Novitan 7 veljestä Raita -langasta neuloin sukat, ja niistä tuli itselleni ihan himppusen verran liian isot, ja loppujen lopuksi värikään ei ollut ihan sellainen kuin olisin halunnut, joten päätin ilahduttaa erästä ihanaa ystävääni niillä. Ja hänkin toivottavasti piti lahjuksestaan, jonka sai ihan muuten vain. :) Sukat tein sillä samalla mallilla, millä viime aikoina olen tehnyt monet muutkin sukat, etenkin Raita- ja Polkka-langoista. Eli resori ylös ja nilkkaan, muutoin sileää neuletta. Ja lankaakin meni se suunnilleen vakiomäärä, eli 150 gramman kerästä jäi hieman yli.

Lahjukset valmiina.

Itseäni lahjoin / lahjon uusilla pitsisukilla. Novitan 7 veljestä langasta nekin, värinä sinappi, jostain syystä olen viime aikoina vähän tykästynyt tuohonkin väriin. Vaaleampaakin keltaista minulla olisi ollut, mutta nyt tuntui enemmän tältä. Pitsikuvion ohje on Novitan 7 veljestä -lehdestä, teen vain sukat väärin päin, eli normaalisti, kun ne ohjeen mukaan aloitetaan varpaista. Näissäkin sukissa vartta on ihan mukavasti, pitsikuvioita on ennen kantapäätä 13, eli varrella on pituutta joku vajaa 30 cm, ehkä 28. Omat sukkani eivät ole ihan vielä valmiit, toisen kerkesin aloittaa vasta äskettäin, mutta ajattelinpa tässä samalla mainita niistäkin. :) Arvio langanmenekistä on noin 135 grammaa. :P

Itseäkin on hyvä välillä lahjoa. :)

---

Edit 2.9.2015

Sukat valmiina. Lankaa meni vain noin 120 grammaa. :o Ensimmäiseen sukkaan tein oikein hienosti kavennukset nilkkaan istuvuuden parantamiseksi, mutta toisesta ne unohtuivat työmatkalla neuloessa, enkä myöhemmin muistaessani jaksanut alkaa purkamaan ja tekemään uudestaan. :)

Kyllä täällä jo villasukkia tarvitaan! :)

Etuosan pitsikuvion lisäksi varressa
on  takana keskellä kapea pitsiraita.

Hattu päähän, piippu suuhun

Nyt täytyy heti alkuun sanoo, että nää ei sit oo mun tekemiä. Tämmösiä saa tuolta etelänaapurista. Handmade. Ja ei oo hinnalla pilattuja. Melkeen vois itekki innostua kokeilemaan pitsin virkkaamista. :) Tai pehmolelujen. Harmittaa kyllä, että en älynny kaivaa kameraa esiin aikasemmin kukkamarkkinoilla. Kävin nimittäin viime perjantaina Türissa kukkamarkkinoilla. Ja olin tulla hulluks. Hullummaks siis, vähän hulluhan toki olin jo valmiiks. Siellä oli kaikkia hienoja käsintehtyjä juttuja, saippuoista puunappeihin ja pehmoleluista vaatteisiin. Ja puisia leluja, voiveitsiä, lastoja, kulhoja ja kaikkee mahollista oli vaikka millä mitalla (Kummipoika sai komeen keppihevosen, ja se näyttäis olevan melkosen suosittu kulkupeli tuolla naapurissa nykysin). Mutta se yks koju missä myytiin virkattuja pehmoleluja. Voi veljet! Ne ois kyllä pitäny kuvata malliks. No, ostin yhen pöllöhelistimen. Niin ja sen avaimenperän! Niistä voi päätellä kuinka hienoja ne kaikki muutki oli.

Mutta nämä pitsihatut. Niissä on sitä jotain. Mukavia muistoja mukavalta reissulta, ja ku vielä "tuntee" ne ihanat Pärnun pikkumummot jotka niitä tekee.

Mun hatussapa on kukka -> olen siis virallisesti kukkahattutäti. :P
Kuvassa en kylläkään ole minä, vaan eräs kukkahattusetä. 

Serkkutyttö lisäs omaan hattuunsa pari satiininauhaa. Sinisen ja vihreen.

Siirin hattu on knallimainen.

Tää oli avaimenperä. Kolme tai neljä kertaa hajos sunnuntain aikana.
Onneks pojat korjas sen aina kärsivällisesti. Ja nyt se on jopa pysyny kasassa. :)

Virkattu pöllöhelistin. Ja just mun värinen!

Edustuskuva. Vaikka piippua ei löytynykkään.

Myönnän ostaneeni myös pari kukkasta kukkamarkkinoilta. :)

Partioneule

Viikonlopun eräilystä inspiroituneena rupesin haaveilemaan partioaiheisesta neuleesta. Minulla on perinteisesti ollut metsässä mukana harmaa perusneule, mutta olisihan se hauskempaa pukeutua partiossa partioaiheiseen neuleeseen. Neuleessa olisi tietenkin partion logo (ilman tekstiä) tai vaihtoehtoisesti oman lippukuntamme logo. Logon voisi toteuttaa kirjo- ja / tai intarsianeuleena. Värit voisivat olla tummansininen ja valkoinen. Tai mikseivät mitkä tahansa muutkin, mutta virallinen partiopaita on sininen, joten sopisi tyyliin. Logoa voisi harjoitella ensin pipoon ja sen lisäksi voisi tehdä puseron, jossa logo olisi edessä tai takana (melko isona) ja pusero olisi malliltaan melko simppeli: pyöreä kaula-aukko ja raglanhihat. Esimerkiksi. Voisimme porukalla lippukuntamme muiden neulovien jäsenten kanssa ryhtyä tällaiseen haasteeseen. Saisipa samalla sopivan kilpailutilanteen pystyyn. ;) Olisiko joku kenties innokas ryhtymään haasteeseen?

Voi olla, että tuon virallisen logon käytöstä omassa neuleessa pitäisi kysyä ainakin lupa ellei sitten neuvotella enemmänkin Suomen Partiolaisten kanssa, lippukunnan logon saa varmaan helpommin käyttöön, joten siitä voisi ahkä aloittaa. (Virallinen logo vaan olisi ehkä helpompi toteuttaa...) Tietenkin yksi vaihtoehto olisi vielä sellainen, että KIRJAILISI tuon virallisen logon jonnekin. Esimerkiksi silmukoita jäljentämällä. Niin voisi saada vaikka molemmat logot samaan neuleeseen. Oman lippukunnan logo intarsiana SUURENA vaikkapa selkään ja virallinen logo kirjailtuna pienessä koossa rintaan. Tai jotain.

Pihtiputaan partiolaisten logo kuvattuna huivimerkistä.

Virallinen logo löytyy Suomen Partiolaisten viestintäohjeista
(http://toiminta.partio.fi/viestinta/graafinen-ohje/partion-logo).

No, nähtäväksi jää, tuleeko tästä joskus jotakin. Olisihan se mukavaa, mutta ei ainakaan vielä pysty kokeilemaan, joten saa nähdä jääkö se sinne "olisi kiva tehdä joskus jos olisi aikaa" -osastolle... Kovempi kiire olisi varmaan tehdä kaulus ja nappilista TÄHÄN puseroon. ;)

Kun on auktoriteettia ja KARISMAA, ei muuta kaipaakaan...

Sain tuossa viimeksi vanhentuessani hienon synttärikortin, jossa sanottiin, että "Sulla on auktoriteettia ja KARISMAA, etkä muuta kaipaakaan!" Auktoriteetista en välttämättä takuuseen mene, mutta Karismaa kyllä löytyy. Tässä lankapostauksessa hehkutin punaista Dropsin Karismaa, ja sen jälkeen olen kasvattanut varastojani metsänvihreällä, laivastonsinisellä ja luonnonvalkoisella. Ai että!! Vielä kun joskus ehtisi toteuttaa ne unelmaneuleet, jotka niistä langoista on suunnitteilla. ;)

Karismaa kyllä löytyy. ;) Oli tuossa näköjään pari harmaatakin,
niistä tulee pipo, muut ovat puserolankoja. :) Minulle itselleni!

Viininpunaisen Karisman suhteen ollaan jo aika hyvällä mallilla. Teen siitä siis veljelleni puseron. Tänään juuri katsoimme hieman mittoja ja mallia, sillä sain 4 mm bambupuikkoni irti tästä pitsineuleesta. Neuletakki on siis niin hyvällä mallilla, että enää viimeistelyt (hihojen ompelu, etureunan ja kaula-aukon viimeistely sekä päättely) on tekemättä. Hieno fiilis. :) Toivottavasti fiilis pysyy hyvänä vielä sittenkin, kun saan neuleen kokonaan valmiiksi... Ja sehän pysyy. Kyllä jo kovasti polttelisi päästä uuden neuleen kimppuun!

Tämän tyylistä paitaa olisi tarkoitus ruveta seuraavaksi väsäämään.

Paidan malliin inspiraatio löytyi Tallinnasta erään käsityö- / vaateputiikin näyteikkunasta. Ihastuin näytillä olleeseen puseroon niin, että oli pakko ottaa siitä kuva mukaan. Veljeni taas totesi, että hänelle saa tehdä sellaisen paidan. Punaisena. Joten kokeillaan, mitä siitä tulee. Ohjehan on taas tälläkin kertaa kehiteltävä itse. Onneksi mitat löytyvät tämän huivikauluspuseron ohjeen muokkauksista. Päädyimme yhteistuumin veljeni kanssa siihen, että punaisen puseron palmikkoneuleesta huomimatta teemme sen suunnilleen samoilla silmukkamäärillä kuin tuon valkoisenkin puseron. Valkoinen pusero on nimittäin löystynyt aika paljon käytössä... Toki voimme tarvittaessa noin viikon välein tarkistaa neuleen koonkin. Sillä varauksella, että Suomen armeija päästää velipojan edelleen joka viikonloppu lomille. ;)

Uusia ideoita ja unelmia

Sain eilen postissa Juju-kerhon viimeisimmän kuukaudenkirjan. Kirja piti toki heti illalla selata läpi, ja vaikutti kyllä siltä, että pitäisi päästä taas kokeilemaan kaikkea uutta. Erilaisia tekniikoita nimittäin. Tähän menessä pääpaino on ollut neuleissa, joskus nyplään ja melko harvoin virkkaan. Käpypitsiä en ole vielä ehtinyt kokeilemaan, mutta jonkin verran olen aiheeseen perehtynyt, ja käpy (ja ohjekirja) on jo valmiina odottamassa Sitä Päivää.

Ai niin, olen myös kutonut. Kangaspuilla tietenkin. Olen ominut isomummon vanhat pienet kangaspuut, ja lapsena jonkin verran opettelin niiden käyttöä. Sen seurauksena äidiltä varmaan vieläkin löytyy jos jonkinlaisia tekemiäni poppanoita. Muistaakseni yksi oli jopa ihan hieno. ;) Se harrastus joutui "pauselle", kun loimilangat loppuivat. Kangaspuut ovatkin sitten siirtyneet jonnekin varastoon. Ne odottavat siellä, että saan sen haaveilemani käsityöhuoneen, jonne myös ne mahtuvat. Tässä vaiheessa minulla ei oikein ole niille sopivaa tilaa kotona, vaikka ne melko pienet ovatkin.

Kyseessähän on siis tämä kirja.

Mutta takaisin tuohon kirjaan. Kirjassa perehdytään eri tekniikoihin (virkkaus ja sen "alalajit"), koukkuaminen, kinnasneulatekniikka, käpyily, ommeltu pitsi, nypläys, aurinkopitsi, jne. Jokaisesta tekniikasta on myös esimerkkiohjeita. Erityisesti minua kiinnostaisi kokeilla sen käpyilyn lisäksi koukkuamista ja haarukkapitsiä.
...Ja varmaan myös kaikkia muitakin. :P

Tämä bolero oli syy kirjan tilaamiseen. ;)

Kirjassa oli ihana bolero haarukkapitsi-osiossa. Parasta tässä on se, että minulta löytyy ohjeenmukaista lankaa, eikä yhtään enempää tai vähempää kuin täsmälleen oikea määrä. Tilasin lankaa joskus, mutta en enää muista minkä takia. Viimeksi lankavarastoani penkoessani mietinkin, että mitähän tuosta (noin pienestä) määrästä voisi tehdä. Ja nyt se selvisi. Ei tarvitse enää kuin hankkia pitsihaarukka (tai mikä se työväline sitten onkaan nimeltään) ja toteuttaa unelma! :)

Terveisiä lankaostoksilta! :)

Oi joi, tänään oli selvästi mun päivä, vaikka ei ensin siltä tuntunukkaan... Lähin hakemaan viininpunasta Karismaa (Drops) ja katoin, että Äänekoskelta Neulotuksesta pitäis ainaki löytyä. Mutta kuinkas kävikään. Kaikki oli jo myyty! :o Samoin oli laita punasen Extra Fine Merinon kanssa. Mutta onneks Jyväskylän Poppelista löyty juuri oikeaa Karismaa. Ostin kaikki loput. :D Pelkäsin, ettei sielläkään ole, koska verkkokaupassa ei ollut sitä tarjolla. (Eikä sitä löytynyt Lahden Kärkkäiseltäkään kuin yksi ainoa kerä.) Ja kyllä tuli hyvä mieli, vaikka Extra Fine Merinoa ei sieltäkään löytynyt punaisena. Onneksi korvaava tuote löytyi. Eli ei muuta kuin unelmoimaan uusista neuleista... Ja kiireesti tekemään keskeneräiset valmiiksi, että pääsee aloittamaan uutta! :)

Iki-ihana viininpunainen Karisma ja kirkkaammaan punainen Cotton Merino Dropsilta
ilahduttivat kovasti. Taustalla oleva vihreä on erääseen tilausneuleeseen varattua Novitan
7 veljestä -lankaa ja harmaa itselleni joskus tulevaan pitsipuseroon Novitan Tennesseetä.