Mehiläisvahakynttilöitä

Sain papalta mehiläisvahaa (levyinä ja palana), että voin tehdä siitä jotain. Kynttilöitä lähinnä ajattelin. Eräänä päivänä joulun alla sitten kaivoin sydänlangat esiin ja aloin askartelemaan. Ensimmäisestä satsista halusin tehdä oikeita antiikkikynttilätyylisiä kynttilöitä, sillä sellaisille oli eniten tarvetta. Tein kynttilät niin yksinkertaisesti, että laitoin levyn reunaan sydänlangan ja pyöritin sopivan pätkän levyä rullalle. 

Tästä se lähtee...

Lisää kynttilöitä

Eilen illalla päätin laittaa toisen erän kynttilöitä tulemaan. Edellisessä kynttiläpostauksessa taisinkin jo vihjaista, että seuraavasta erästä tulee puna-/oranssisävyinen. Tällä kertaa otin kuvia projektin eri vaiheista, joten kerrotaanpa niiden avulla miten homma eteni. Väristä tuli tälläkin kertaa erinomaisen hyvä! Ja hieman sopivampi tähän vuodenaikaan kuin edellisen erän kesäisen vihreästä. :)

Aluksi kuitenkin todiste siitä, että nämä jopa toimivat!

Parafiini sulatetaan kattilassa. Kyllästin sydänlangat sulassa parafiinissa.

Parafiinilla kyllästetyt sydänlangat valmiina "muoteissa".

Tällä kertaa kaikki ei sujunut ihan yhtä hyvin kuin viime kerralla, vaan tuo toinen kynttilämuotti ei ollutkaan toimiva ratakaisu. Se vuoti jostain alareunasta, ja valutti sulan parafiinin ulos. Siispä piti äkkiä keksiä suunnitelma B.

Päätinkin tehdä pieniä "lyhtykynttilöitä" ison kynttilän lisäksi.

Sitten vain odottamaan, että parafiini kovettuu.

Isoon kynttilään oli yön aikana ilmaantunut kraateri.
Illalla en sitä puoliksi jähmettyneessä parafiinista huomannut.

Valmiit kynttilät. Tai no, sydänlangat voisi vielä pätkiä sopivan mittaisiksi.

Ihan hyviä noista kaikkien hankaluuksien jälkeen kuitenkin tuli. Iso kynttilä ei ole ihan symmetrinen muodoiltaan, mutta "kraaterin" korjasin täyttämällä sen parafiinimuruilla, sinnehän sulavat. Pienet kynttilät olivat juuri sopivia noihin PartyLiten tuikku-/votiivikippoihin. Sydänlanka näin pienissä kynttilöissä saisi olla hieman ohuempaa. Minulla olisi ollut myös ohuempaa sydänlankaa, mutta - laiska kun olen - en jaksanut enää vaihtaa siihen, meinasi sitä paitsi tulla hieman kiire noiden pienempien kynttilöiden kanssa.... Mutta ensi kerralla sitten. Ja ensi kerralla voisi myös koittaa onko apua jos sekoittelee sulaa parafiinia jähmettymisen alussa.

Kynttilöitä

Olen jo jonkin aikaa kerännyt talteen kynttilänjämiä. Isoista pöytäkynttilöistä jää aika paljon tavaraa yli, ja olisi kauheaa tuhlausta ja törkeää kaatopaikan kuormittamista heittää ne menemään. Niinpä olen kerännyt niitä tuonne laatikkoon odottamaan sitä päivää jolloin sulatan ne ja teen niistä uusia kynttilöitä. Tänään koitti se päivä, ja syynä siihen oli mummoni vanha kattila. En ole viitsinyt käyttää noita omia hienoja kattiloitani siihen, koska tarvitsen niitä vielä ruuan valmistukseen. 

Laitoin siis kattilan hellalle ja kynttilänjämät (vain vihreän- ja sinisen sävyiset) sinne kuumenemaan sulamaan ja rupesin miettimään, että minkäslaisia kynttilöitä aioinkaan tehdä. Jotain helppoja näin ensimmäisellä kerralla. Päädyin siis maitopurkkeihin (toinen oli kyllä piimäpurkki) ja yhteen kannettomaan lasipurkkiin (kannattaa selvästi säästää kaikki, koska joskus niitä vielä saattaa tarvita!).  Säädin sydänlangan paikoilleen mehupillien avulla, toki dippasin sen ensin kattilassa, jotta saan siitä hieman jämäkämmän. Tässä vaiheessa huomaan, että koko prosessi olisi pitänyt valokuvata! No, ei auta itkeä enää, pitää koittaa muistaa ottaa valokuvia ensi kerralla. Sulan parafiinin suodatin siivilän (sekin on mummon vanha) läpi, jotta saan kaiken ylimääräsen (vanhat sydänlanganpätkät) pois. Ja sitten vain muotteihin jähmettymään! Tässä vaiheessa prosessia parafiini näytti melko tummalta sammalen- / oliivinvihreältä, mutta jäähtyessään väri vaaleni ja kirkastui jonkin verran. Valmiista kynttilöistä kuvia alla. :)

Meit on täs pöyräs, meit on täs kolome komiaa...

Lasipurkissa oleva kynttilä on jostain syystä suosikkini.

Kattilassa odottaa jo seuraava erä uutta elämää.