Kummipojalle neuleita - osa 5

Perinteisesti kummipojan joululahjaan käärittiin taas neulepusero. Päivälleen kuukausi sitten annoin puserosta hieman esimakua Norjalaista-postauksessa. Pusero valmistui hyvissä ajoin ennen joulua, Kokopitsisen tilauspuseron vanavedessä, eli seuraavana päivänä. Ja sitä seuraavana päivänä valmistuivat Prinsessa-sukat. Niihin aikoihin oli tuo valmistuvien töiden tahti ihan kiitettävä, sillä näiden töiden jälkeen alle viikon päästä valmistui oma kirjoneulepuseroni. :) Ja yksi vauvan myssy & lapaset -settikin ehti vielä ennen joulua valmiiksi, laitan siitä sitten jossain vaiheessa kuvan tänne.

Kirjoneulepusero

Tein uuden ennätyksen. Villapaidan neulomisnopeudessa. Tämä paita valmistui nimittäin alle viikossa, joka on ainakin yhtä päivää lyhyempi aika kuin aiempi nopeusennätys, eli poolokaulusneule. Enkä siltikään käyttänyt kaikkea liikenevää aikaa neulomiseen, vaan luin samalla myös ainakin Kristiina Vuoren Neidonpaula -kirjaa (joka muuten oli ihan hyvä kirja). Lupasin Norjalaista-postauksessa, että voin ainakin harkita toisenlaisen kirjoneulekuvion tekemistä seuraavaan kirjoneuleeseen. Hetkisen harkittuani totesinkin, että taidanpa haluta omaan puserooni sellaisen hieman tähtimäisen kuvion, jonka olin bongannut ainakin Garnstudion verkkosivuilla olevissa neuleissa ja Eline Oftedalin Norjalaiskuviot -kirjassa. Halusin myös neuloa puseron ylhäältä alaspäin ja kokonaan suljettuna neuleena, joten etsiskelin ohjeita sellaiseen puseroon, mutta enpä löytänyt. Yhden Karisma-langasta ylhäältä alaspäin neulotun poropuseron ohjeen löysin, ja päätin muokata siitä itselleni ja haluamalleni kuviolle sopivan mallin (Oli siellä muitakin ylhäältä alas neulottujen puseroiden ohjeita, mutta tuon porokuvioisen puseron ohjeen olin jo joskus aiemmin tulostanut itselleni). 

Norjalaista

Blogin hiljaiselosta huolimatta neulerintamalla ei ole aivan hiljaista ollut syksyn aikana. Ongelmana on vain ollut se, etteivät keskeneräiset työt ole vielä(KÄÄN) valmistuneet. :D En sitten tiedä voisiko syynä olla se, että tekee montaa työtä yhtä aikaa, ja haaveilee vielä useammasta... Asunnon uudelleenjärjestelyjen vuoksi olen myös päässyt käymään läpi lankavarastoni, ja lähes kaikki langat on nyt hienosti lajiteltu kaappiin lankatyypin tai -paksuuden mukaan. Hauskaa - tai ainakin huvittavaa - on huomata kuinka paljon sitä yhdelle ihmiselle on kertynyt lankoja vuosien saatossa. Suurin osa niistä on ostettu jotain tiettyä tarkoitusta varten, mutta täytyy myöntää, että seassa on myös heräteostoja lähinnä alennusmyynneistä, eikä mitään ajatusta, mihin langat käyttäisi. Ja sitten on tietenkin osasto Jämälangat. Niistäkin saisi vaikka mitä kaikkea kivaa... Olemassaolevan lankavarastoni koosta huolimatta vähintään joka syksy tulee aina pakottava tarve hankkia uusia lankoja ja yleensä keksinkin aina jonkun hienon tekosyyn, jonka varjolla pääsen lankaostoksille. Niin tänäkin syksynä.

Sininen kirjoneulepipo

Niinhän siinä sitten kävi, että piti tehdä se sininenkin kirjoneulepipo, mistä Kirjoneuletta-postauksessa mainitsin. Ei siinä vain muu auttanut, kun lankoja jäi niin houkutteleva määrä. Meinasin tosin kesken kaiken jo huolestua valkoisen langan riittävyydestä, sillä se näytti loppuvan kesken - noin puoliväliin pipoa! Siinä lähdin sitten penkomaan kaappejani siinä toivossa, että löytyisi edes lähes samanväristä lankaa. Muistelin, että jonkinlainen pieni jämä voisi olla, mahdollisesti jopa samaa lankaa. Ja löytyihän sitä. Sen jämäkerän lisäksi vielä kaksi korkkaamatonta kerää luonnonvalkoista Karismaa! Ei  kovin paljoa harmittanut siinä vaiheessa. :D (Kannattaa selvästi hamstrata lankoja!)

En halunnut ottaa riskiä sinisen langan riittävyyden suhteen, SITÄ ei ollut yhtään enempää, joten päätin tehdä piposta hieman matalamman kuin mitä punainen kirjoneulepipo on. Eli sinisen pipon sisään ei voi tunkea kovin suurta määrää hiuksia. Silmukkamäärä on sama pienennetty määrä, jolla punaisenkin tein. Ja tietenkin myös samat 3 mm koivupuikot olivat käytössä. (Ne eivät vieläkään ole taipuneet yhtään!) Ihan kaikkia lankoja en saanut pipoon vieläkään käytettyä, valkoista on edelleen lähes 2 kerää jäljellä ja lisäksi sekä punaista että sinistä jäi pieni määrä. Kyllä niistä pöllön varmaan saa. Ainakin avaimenperän. ;)

Siniseen pipoon meni lankaa noin 75 grammaa.

Punainen pipo on selvästi korkeampi kuin sininen.

Sinisestä piposta vain alkuosa on tehty samalla kuviolla kuin punaisessa.
Yläosaan sovelsin ohjetta samaan tyyliin kuin punaisiin lapasiin. Ja mielestäni
lopputulos on erittäin onnistunut. Olen kyllä todella tyytyväinen! :)

Kauheaa oli huomata se, että sinisestä piposta tuli kivempi kuin punaisesta! Se on jotenkin todella väärin minun mielestäni, koska punainen on toki aina... punaisempi. Aloittaessani pipoa en tiennyt kenelle sitä teen ja ajattelin, että sen voi vaikka antaa tai myydä jollekulle. Mutta nyt kun se on valmis, pelkään pahoin, etten raaski siitä kovin helposti luopua. Vaikka yhtään enempää pipoja en oikesti tarvitsisi. :D

Kirjoneuletta

Jäi sitä Karismaa omasta raitapaidasta ja tilatuista virolaispaidoista sen verran yli, että jotain pientä niistä vielä voisi saada. (Tumman)sininen, valkoinen ja punainen on jo pitkään ollut väriyhdistelmä, josta pidän erittäin paljon, joten oli luontevaa päättää yhdistää nuo puseroiden jämälangat yhteen työhön. Varsinkin kun olin jo pidemmän aikaa ihaillut Garnstudion sivuilla erästä tiettyä kirjoneulekuviota, jollaista löytyi hieman erilaisina variaatioina puseroiden lisäksi pipoista ja lapasista ja taisipa olla sukissakin. :) Valitsin niistä pipon harjoituskappaleeksi, koska ihan oikeaa kirjoneuletta en ole niin hirveästi tullut tehneeksi. Alkuperäinen pipon ohje löytyy täältä. Minun piti tietenkin ihan normaalisti hieman muokata ohjetta (vähensin silmukoita, ja siitä syystä jouduin toisen mallikuvion muokkaamaan suuremmaksi). Voin kyllä suositella kirjoneuleista kiinnostuneille tuota Garnstudion neulemallien Norjalaista-osiota, sieltä löytyy vaikka mitä kaikkea ihanaa!

Aika kivat, vaikka itse sanonkin! :)

Neuloin siis pipon. 3 mm koivupuikoilla. Pipo valmistui lankalauantaina noin 20 km ennen Enoa (päättelyä vaille valmiiksi siis), ja koska paluumatkakin oli yhtä pitkä ja tarvitsin taas jotain järkevää tekemistä - ja lankojakin oli vielä jäänyt, päätin tehdä myös lapaset. Lapasten kuvio on mukailtu pipoon muokkaamastani kuviosta. Pipoon meni lankaa noin 90 grammaa, josta vajaa 50 grammaa punaista ja lapasiin yhteensä noin 70 grammaa. 

Ensimmäistä ruutupiirrosta piti hieman muokata,
että saa silmukkamäärät sopimaan paremmin omiin mittoihin.

Valmis pipo. Ja sinne muuten mahtuu hiuksetkin kyytiin. :)

Lapasissa tein pienen kuvion myös peukalokiilaan ja
peukaloon (sekä sisä- että ulkosivulle).

Ja vieläkin niitä lankoja jäi! Punaista vain ihan pieni määrä, valkoista hieman enemmän ja sinistä melkein koko 50 grammaa (olisiko siitä metrin verran mennyt). Että saapa nähdä vieläkö joskus tulee sininenkin kirjoneulepipo...

Sukkasavotta

Sitä on taas alkuvuodesta tullut tehtyä jotain sen eteen, etteivät varpaat palelisi. Lähinnä muiden varpaita olen ajatellut, mutta saivatpa omatkin varpaani ilokseen yhdet uudet ja ihanat villasukat. :) Sain nimittäin tuossa jossain vaiheessa tammikuuta nipun villasukkia kunnostettavaksi, sekä tilauksen yksistä lahjasukista. Lankaostoksillekin siis päästiin tammikuun loppupuolella.

Siinäpä vähän rojektia - parin uuden sukkaparin lisäksi. :)

Yksi kunnostettavaksi tulevista sukista,  vappusukka, tosin oli ehjä. Siltä oli vain pari kadonnut teille tietämättömille, joten neuloin sille uuden kaverin. Lankaa onneksi oli vielä jäljellä juuri oikeita sävyjä. Tuon projektin otin ensimmäiseksi työn alle, sillä uuden neulominen kiinnosti enemmän kuin parsiminen. Sitä paitsi ne sukat olivat kaikista lämpimimmät, joten niille olisi varmasti käyttöä kovilla pakkasilla.

Uusi sukka vasemmalla. Kyllähän sen vielä tässä vaiheessa
huomaa, että ovat hieman eri sarjaa. Tosin ei varmaan kohta enää.

Ajatuksena oli neuloa sukkaosa uudestaan kaksiin sukkiin, jotka olin neulonut Nallen marjaretki -langasta (Novita) joskus muutaman viime vuoden aikana. Toisista oli pohja kulunut puhki vain päkiän kohdalta, molemmista sukista. Toisista taas löytyi reiät päkiöiden lisäksi myös kantapäistä. Yhdet sukat aioin vain parsia, jos osaisin, sillä niihin minulla ei olisi ollut oikean väristä lankaa. Ja niitä oli sitäpaitsi parsittu jo aiemminkin. Loppujen lopuksi päädyin kuitenkin neulomaan uusiksi vain toisten marjaretki-sukkien kärkiosat. Toisten marjaretki-sukkien kohdalla päädyin treenaamaan parsimista. Mielestäni parsintajälki ainakin näytti ihan kohtuulliselta, en sitten tiedä miltä ne käytössä tuntuvat. En ole vielä uskaltanut kysyä. :P

Näin se käy. Ja nopeasti tuli valmista, ilman pahkuroita! :)

Parsimisharjoitus 2. Ensimmäisestä ei kuvaa. :)
Omia sukkia en ole tainnut parsia kuin kerran, enkä pidä lopputuloksesta.

Uusia sukkapareja neuloin siis kahdet. Toiset tulivat itselleni, Novitan 7 veljestä Polkka -langasta. Toiset oli tilattu lahjaksi siten, että sukkaosan koko tulisi olla ehkä noin 39-40 ja varsi ei saisi missään tapauksessa painaa eikä kiristää. (Ongelman ratkaisin tekemällä varteen muutaman silmukan enemmän kuin sukkaosaan.) Väritoive oli joku hillitty, sinisen sävyinen ehkä, ja ei välttämättä yksivärinen. Lankojen värejä ei onneksi tarvinnut valita yksin. :D Nämä sukat neuloin kaksinkertaisesta Dropsin Fabelista, väreinä yksivärinen tummanharmaa ja liukuvärjätty sini-ruskeakirjava. Harmaa tasapainotti sukkien väriä niin, ettei niistä tullut ihan niin kirjavat kuin Fabelista normaalisti. Ihan mukavan näköset sukista kuitenkin tuli. Ja ilmeisesti heti kerralla oikean kokoisetkin, vaikka hieman sitä jännitinkin etukäteen.

Itselleni tein ihanat värikkäät Polkka-sukat,
valmistuivat sopivasti partioleirille!

Dropsin Fabel vaikutti ihan kivalta langalta.
Ja ihastuin tuohon sinikirjavaan sävyyn! :o

Sukkia

Huivikauluspuseron valmistuttua halusin tehdä välillä jotain pientä ja nopeaa. Niinpä olen neulonut sukkia. Oranssi 7 veljestä -lanka odotti kaapissa varmaan noin vuoden ajan pitsisukiksi päätymistä, joten aloitin niistä. Neuloin 3,5 mm puikoilla sukat, joiden pitsikuvion muokkasin Novitan lehdessä olleen pitsikaarroketunikan pitsikuviosta. Lankaa koon 36 sukkiin meni noin 140 grammaa, eli yksi kerä riitti hyvin, vaikka varrella on pituutta ja leveyttäkin ihan riittävästi.

Pitsineulesukat omaksi iloksi.

Seuraavaksi tarvitsin työmatkalle jotain helppoa neulottavaa, joten tämän syksyinen hankita (Novitan 7 veljestä Polkka) päätyi myös sukiksi. Polkka-langan kirjavuuden vuoksi nämä sukat neuloin resoreita lukuunottamatta sileänä neuleena 3,5 mm puikoilla, ja lankaa meni noin 120 grammaa koon 36 sukkiin.

Löysähköt varret menevät mukavasti
farkkujenkin lahkeen päälle.

Polkkaa jäi sen verran, että oletin siitä tulevan vielä kirjoneulesukat pienelle tytölle. Tein noin 3 vuotiaalle sopivat sukat siten, että peruslankana oli fuksian värinen Novitan 7 veljestä ja lisänä tuo Polkka. Lanka riitti, sitä vielä jäikin pieni määrä. Sukkiin meni yhteensä lankaa noin 70 grammaa, josta yksivärisen osuus on n. 40-50 grammaa.

Joku pieni tyttö tulee toivottavasti
ilahtumaan näistä sukista.

Lisäksi olen neulonut pikkuruisia sukkia toimitettavaksi Keski-Suomen keskussairaalan synnytysosastolle ja vastasyntyneiden teholle. (Lämpöä päästä varpaisiin - Neulo hyvä mieli) Pääasiassa olen käyttänyt sukkiin Novitan 7 veljestä -lankoja, vaaleansiniset ovat Vikingin Ville -lankaa. Lankaa tällaisiin pikkusukkiin menee noin 20-40 grammaa. Haasteessa on muuten neulomisaikaa vielä noin kuukausi, eli vielä ehtii mukaan talkoisiin neulomaan vastasyntyneille!

Tämän kokoiset sukat neuloo hetkessä!

Vauvajuttuja

On edelleen tämä elämä niin kiireistä, etten ole yli viikkoon ehtinyt koskeakaan yhteenkään neuletyöhön. Uusi neule pitäisi kuitenkin päästä aloittamaan ehkä jo ensi viikolla (tilausneuleena vauvan haalari - saatoin joskus jo mainitakin siitä), joten ajattelin tässä esitellä pari aiempaa vauvaneuletta. Neulepuseroiden lisäksi olen neulonut toistaiseksi vauvoille vain sukkia/tossuja, lapasia ja myssyjä, joten ihan mukavaa vaihtelua tehdä välillä jotain muutakin. Valokuvattuna minulla ei ollut kuin pari myssy-sukat-lapaset settiä, joten tässäpä kuvat niistä. Raidallinen setti meni yhdelle veljenpojistani viime syksynä. Yksivärinen setti päätyi alkuvuodesta eräiden ystävieni vauvalle. Samanlaiset setit tein vaaleansinisenä ja pinkkinä isoveljieni 2010 syntyneille lapsosille. Molemmat setit on tehty Novitan Wool -langasta. "Sukutamyssyn" ohje on ilmeisesti kouluaikaisen käsityönopettajani Aino Kemppaisen kehittelemä, ohje julkaistiin Wiita-Sanomissa. Lehden numeroa en kyllä muista. Myssy oli ohjeessa sileää neuletta ja tehty muistaakseni Nallen kirjavista langoista. Halusin tehdä hieman pehmeämmän myssyn ja olin innostunut tuosta kirjoneulemallista, joten tein myssystä hieman erilaisen. Yksivärisen myssyn ohje oli lankavyötteessä. Sukat ja lapaset on itse kehitelty Novitan perusohjeiden avulla. Sinivalkoiset sukat neuloin Novitan 7 veljestä Polkka -langasta. Alimmaisen kuvan sukissa sininen lanka on Novitan 7 veljestä -lankaa ja kirjava Novitan Nalle Coloria.

Sukutamyssy, sukat ja lapaset Novitan Woolista.

Myssy ainaoikeinneuletta, sukat ja lapaset Novitan Woolista.

Nämä sukat menivät eräiden ystävieni vauvalle.

Kummityttöni pikkuveli sai tällaiset sukat.

Vappusukat

Saatiin taas vapuksi tällainen perinteinen vappusää. Lunta sataa ja tuulee ja on kylmää. Joten on siis aivan oikeutettua istua täällä takkatulen ääressä tarinoimassa villasukista, jotka ovat tänään valmistuneet. Sukat on tehty tilaustyönä Novitan 7 veljestä ja 7 veljestä Polkka -langoista 3,5 mm puikoilla. Varressa on ylhäällä ja alhaalla 7 krs korkuinen 1o, 1 n -resori. Varrella on pituutta resoreineen n. 25 cm. Kantapäät ovat vahvistetut, muutoin neule on tuota eräänlaista kirjoneuletta, jossa on nostettuja silmukoita ja joka neljäs kerros nurjaa. Sukat ovat kokoa 37-38 ja lankaa meni yhteensä noin 180 grammaa. 130 g yksiväristä ja 50 g kirjavaa. Suunnilleen.

Villasukat Novitan langoista.

Kylläpä paleleekin varpaita, pitää varmaan lähteä kaivaman kaapista omat villasukat esiin... Hyvää vappua kaikille! :)

Partioneule

Viikonlopun eräilystä inspiroituneena rupesin haaveilemaan partioaiheisesta neuleesta. Minulla on perinteisesti ollut metsässä mukana harmaa perusneule, mutta olisihan se hauskempaa pukeutua partiossa partioaiheiseen neuleeseen. Neuleessa olisi tietenkin partion logo (ilman tekstiä) tai vaihtoehtoisesti oman lippukuntamme logo. Logon voisi toteuttaa kirjo- ja / tai intarsianeuleena. Värit voisivat olla tummansininen ja valkoinen. Tai mikseivät mitkä tahansa muutkin, mutta virallinen partiopaita on sininen, joten sopisi tyyliin. Logoa voisi harjoitella ensin pipoon ja sen lisäksi voisi tehdä puseron, jossa logo olisi edessä tai takana (melko isona) ja pusero olisi malliltaan melko simppeli: pyöreä kaula-aukko ja raglanhihat. Esimerkiksi. Voisimme porukalla lippukuntamme muiden neulovien jäsenten kanssa ryhtyä tällaiseen haasteeseen. Saisipa samalla sopivan kilpailutilanteen pystyyn. ;) Olisiko joku kenties innokas ryhtymään haasteeseen?

Voi olla, että tuon virallisen logon käytöstä omassa neuleessa pitäisi kysyä ainakin lupa ellei sitten neuvotella enemmänkin Suomen Partiolaisten kanssa, lippukunnan logon saa varmaan helpommin käyttöön, joten siitä voisi ahkä aloittaa. (Virallinen logo vaan olisi ehkä helpompi toteuttaa...) Tietenkin yksi vaihtoehto olisi vielä sellainen, että KIRJAILISI tuon virallisen logon jonnekin. Esimerkiksi silmukoita jäljentämällä. Niin voisi saada vaikka molemmat logot samaan neuleeseen. Oman lippukunnan logo intarsiana SUURENA vaikkapa selkään ja virallinen logo kirjailtuna pienessä koossa rintaan. Tai jotain.

Pihtiputaan partiolaisten logo kuvattuna huivimerkistä.

Virallinen logo löytyy Suomen Partiolaisten viestintäohjeista
(http://toiminta.partio.fi/viestinta/graafinen-ohje/partion-logo).

No, nähtäväksi jää, tuleeko tästä joskus jotakin. Olisihan se mukavaa, mutta ei ainakaan vielä pysty kokeilemaan, joten saa nähdä jääkö se sinne "olisi kiva tehdä joskus jos olisi aikaa" -osastolle... Kovempi kiire olisi varmaan tehdä kaulus ja nappilista TÄHÄN puseroon. ;)

Tilaussukkia

Tässä alkuvuoden aikana olen tehnyt joitakin villasukkia tilauksesta. Yhdet pitsisukat ja kahdet Joulusukka-postauksessakin esitellyn kaltaiset kirjoneulesukat. Kaikki sukat olivat sopivat noin 37-38 kokoiseen jalkaan. Tässäpä hieman kuvia niistä.

Pitsisukkien kuvion muokkasin Pitsikaarroketunikan pitsikuviosta. Olen ennenkin soveltanut sitä kuviota eri vaatekappaleisiin (parit sukat, pipo, lapaset...) ja joka kerralla se on tainnut olla hieman erilainen. ;) Nämä sukat on neulottu 3,5 mm puikoilla Novitan 7 veljestä -langasta. Lankaa meni noin 130 grammaa, eli vähän vajaa 1 kerä.

Pitsisukka sovitettavana...

Valmiit pitsisukat. Sivustan pitsikuvio ei valitettavasti näy kunnolla.

Kirjoneulesukat neuloin 3 mm puikoilla. Punaiset sukat ovat Novitan Nallea (menekki noin 100 grammaa) ja Novitan Nalle Luontopolku: joulupuuta (menekki noin 40 grammaa). Pinkien sukkkien pohjalankana on Novitan 7 veljestä ja kirjoneuleraidat ovat Novitan Nalle Luontopolku: kirsikkapuu -lankaa. Lankaa sukkiin meni kuitenkin vain tuo suurin piirtein sama, eli 110 + 40 grammaa. 7 veljestä ja Nalle eivät ole saman vahvuisia lankoja, mutta ainakaan näin päin, että pohjalanka on paksumaa, se ei haittaa (olin aiemmin tehnyt yhdet vauvan sukat samoin 7 veljeksestä ja Nallesta yhdisteltynä. Tällä kertaa langat tulivat tilaajalta, joten en ollut vaikuttamassa lankavalintoihin. 3 mm puikot ovat mielestäni liian ohuet 7 veljestä -langalle, mutta minkäs teet, kun olet autossa matkalla jonnekin, ja pitää vaihtaa työtä ja on vain yhdet sukkapuikot mukana... ;)

Pinkit kirjoneulesukat Novitan 7 veljeksestä ja Nallesta.

Punaiset kirjoneulesukat Novitan Nalle-langoista.

Sukilla on vartta noin 20 cm ennen kantalappua.

Jättinalle

Muistin tuossa nähdessäni yhtä veljistäni pitkästä aikaa, että tein hänelle 18-vuotislahjaksi nallen. Pyysin häntä kuvaamaan sen ja lähettämään kuvat minulle, että saan esiteltyä sen upean tuotoksen täällä blogissani. Nallea ei kuitenkaan heti löytynyt, mutta onneksi muistin hämärästi kuvanneeni nallen sen valmistuttua. Jopa löysin pienen etsimisen jälkeen ne kuvat, joten tässäpä teille!

Tein nallen Novitan Mambo-langasta. Langanmenekkiä en kyllä yhtään muista. Ohjetta minulla ei ollut, joten nalle on aika mielikuvituksellinen. Tärkein syy nallen tekemiseen oli se, että meillä oli tarkoituksena antaa aikuistuvalle veljellemme selvitymispakkaus, ja olimme hankkineet erilaisia "hyödyllisiä" tarvikkeita (hiirenloukuista näkkileipiin ja naisten sukista kravattiin) ja nämä tarvikkeet tarvitsivat jonkinlaisen lahjapakkauksen, pelkkä muovikassi ei mielestäni kelvannut. Neuloin sitten tällaisen hienon nallen, joka toimii samalla säkkinä. Nallen mahaosa on siis "säkki", jonka suuaukko kiristetään kiinni ja tuo kaulassa oleva rusetti toimi pussinsulkijana. Nallen pää (kuono toki myös) ja tassut ovat superlontäytteiset. Teksti on tehty kirjoneuleena. Tarkkoja mittoja en muista, mutta tuohon mahaan mahtui muistaakseni normaali tyyny (50x60 cm?), eli aika kookas nalle on kyseessä. :)

Jättinalle Novitan Mambo-langasta.

Nalle istumassa sohvalla. Kuvan pöllö on n. 20 cm korkea.

Pitäähän pakkauksesta pakkauslista löytyä.
Listassa lueteltiin tietenkin kaikki nallen sisälmykset.

Kummipojalle neuleita osa 3

No niin, kävin eräänä päivänä kuvaamassa sen ensimmäisenkin kummipojalle tekemäni neuleen. (Muut hänelle tekemäni neuleet löytyvät tästä ja tästä postauksesta.) Ja voi että se olikin söpö! Osasyynä on tietenkin se, että pusero on pieni, n. puolivuotiaalle vauvalle sopiva. Mutta on se muutenkin aika sievä paita. :)

Käyttämäni lanka on Novitan 7 veljestä, ja tuon kokoiseen paitaan sitä ei kauheasti mene. Vihreä on Marttojen juhlavuoden erikoisväri, ja täsmälleen tuota sävyä ei normaalisti ole saatavissa. En olekaan juuri muuhun raaskinut sitä käyttää... Puseron ohje löytyy Suuri Käsityö 8/2009 -lehdestä. Muokkasin ohjeen sopimaan käyttämälleni langalle, muuten tein lehden ohjeen mukaan. Napit ostin jostain, todennäköisesti Eurokankaasta Oulun sisustajantorilta ja ne ovat täsmälleen oikean väriset.

Ruskea-valkoraidallinen neulepusero sinisilmäisillä dinosauruksilla höystettynä.

Takana on kaksi nappia pukemisen helpottamiseksi.

Myöhemmin tein vielä villasukat samoista langoista.
Sukat ja pusero eivät kyllä ole samanikäisille lapsille sopivat...

Sukkia jouluksi

Päätin tehdä joululahjaksi kaikille sisaruksilleni villasukat. Samalla tein myös äidille, veljien lapsille (nuorimmaista lukuun ottamatta -hän sai omansa jo syntyessään elokuussa), veljien vaimoille ja yhdelle ystävälleni. Ja koska sukkavaihde jäi päälle, sain itsekin uudet sukat. Taisivat valmistua jouluyönä. :) Isä ei saanut sukkia, koska tiettävästi hänellä ei ole niille juurikaan käyttöä. Ja vastahan hän sai 50-vuotislahjaksi tekemäni villasukat, joita ei ole vielä kovin montaa kertaa tarvinnut. :D

Sukkia veljien lapsille. Turkoosit pitsisukat ovat ylimääräiset,
noin 1 vuotiaalle sopivat. Sinivihreät vauvan sukat eivät jääneet odottamaan joulua.

Naiset saivat pitsisukat ja miehet kirjoneulesukat. Pääasiassa. Itselleni tein kirjoneulesukat. Ilmeisesti kävi vielä niin hyvin, että kaikkien sukat olivat suurin piirtein sopivat. :) Raidallisten sukkien ohje on mukailtu Novitan Kevät 2012 -lehdestä ja naisen pitsisukkien ohje löytyi Novitan 7 veljestä -lehdestä. Tosin tein vain yhdet ohjeen mukaan aloittaen varpaista ja loput normaalisti aloittaen varresta. Mielestäni kuvio pääsi paremmin oikeuksiinsa niin. Tytön pitsisukan malli on kehitelty itse.

Miesten sukat tein Novitan 7 veljestä ja 7 veljestä Polkka langoista. Samoin lasten sukat (paitsi vauvan sukat, jotka ovat Novita Woolia). Naisten sukista luonnonvalkoiset ja beiget ovat Pirtin kehräämön kampalankaa, pinkit ovat Gjestalin Maijaa ja harmaat Novitan Nallea.

Pikkusiskoni paidasta aiemmin ylijääneestä langasta tuli nyt sukat samaiselle siskolle.

Beigejä pitsisukkia tein kahdet, toiset äidille ja toiset ystävälleni.
Valitettavasti en tähän hätään löytänyt kuvaa niistä toisista, jotka on aloitettu varpaista...