Peikkometsä sohvalle

Vallilan vihreä Trollskogen -kangas hurmasi minut heti ensi näkemältä. Mietin pitkään, että missä muodossa hankin sitä ja mihin tarkoitukseen - verhot, kassi, tyynynpäälliset vai jotain muuta... Upouuden olohuoneen maton ja kesäverhojen (Vallilan Clematis) inspiroimana päätin ostaa metrin pätkän kangasta ja ommella siitä kesäksi hieman värikkäämmät tyynynpäälliset valkohopeisten oksalla -tyynynpäällisten tilalle. Tilasin kankaan Joensuun Verhotalon verkkokaupasta, ja sain kankaan ihastuttavan nopeasti. Minimitilausmäärä oli 1 metri (150 cm leveä kangas), joten 40 x 40 cm kokoisten tyynynpäällisten lisäksi vielä jotain pientä saisi. Täytyy vaan miettiä tosissaan mihin loppukankaan raaskii käyttää. :)

...jatkuu...

Sohvatyynyjä

Sitä on tullut hankittua uusi sohva. Ja on muuten hieno! Selkänojatyynyjen oksakuviosta sain hyvän tekosyyn ostaa kauan ihailemaani Vallilan Oksalla -kangasta ja ommella siitä koristetyynynpäälliset. Tyynyjähän isolla sohvalla kuitenkin tarvitaan useampiakin. Jossain vaiheessa haaveilin Oksalla-matosta, mutta päädyin kuitenkin perinteisempään räsymattoon, ja verhojakin mietin, mutta etenkin tuon sohvavalinnan jälkeen totesin, että vaikka oksat ovatkin upeita, ei niitä tarvitse ihan joka paikassa olla. Tyydytään siis pitämään niitä sohvalla. ;)

Penaali

Kummityttö täytti vuosia tässä alkukuusta, joten sain hyvän syyn ommella hänelle pienen pussukan pöllökankaasta. No, penaalihan siitä tuli, koska käsityötarvikevarastoni kätköistä löytynyt vetoketju oli juuri sopivan mittainen siihen tarkoitukseen. Ompelin penaaliin vuoren yksivärisestä beigestä puuvillakankaasta, joka oli jäänyt yli säkkituolin sisäosasta. Tein penaalin vähän samalla tyylillä kuin pöllö-/kuumailmapallokassinkin, eli "katsotaanpa mitä tästä tulee" -tekniikalla. Onneksi siitä taisi tulla ihan hyvä. :)

Penaali valmis.

Sisäpuoli on yksiväristä puuvillakangasta.

Muistuipa siinä mieleeni, ettei ollut ensimmäinen penaali, jonka ompelin. Joskus lapsena ompelin lahjaksi saamastani Marimekon Unikko -kankaasta verhojen ja tuolinpäällisen ja kassin lisäksi myös penaalin. Siihen penaaliin tein myös sisäpuolen unikkokankaasta. Tässäpä vielä pari kuvaa siitäkin.

Vetoketjun vedin pitää tietenkin olla teemaan sopiva. :D

Periaatteessa myös sisäpuoli on ommeltu "näkyväksi puoleksi".

Vähän pöllöö ja sitte kuumailmapalloja

Nyt on tullut aika kertoa eräästä kauniista päivästä, kun vihdoin otin käsittelyyn kauniin, sievän ja ihanan pöllökankaan, joka Saksanmaalta luokseni saapui kauniissa postipaketissa.

Täytynee muuten mainita sellainen seikka, että täällä olen taas minä, Hilla, sabotoimassa Ennin blogia ja kirjoittelemassa outouksia hänen nimissään.

Niin. Siis pöllökangas. Kankaita.com-verkkokaupasta tilattiin eräänä yönä ankkurinappeja raitapaitaan (postaus siitä täällä), ja samalla piti tietysti tarkistaa koko kaupan valikoima - lopputuloksena ostoskorissa oli ankkurinappien lisäksi pöllökangasta verhoihin ja pätkä kuumailmapallokangasta, josta ajattelimme tehdä kasseja. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, kaikista näistä on jo tehty jotain!

Viime viikon vaalikierrokselle "tarvitsin" (lue: halusin) uuden kassin, joten kun omistin ylimääräiset kahvat sekä ihania kankaita, en malttanut olla tekemättä tällaista söpöä kassia! (Kahvoista olen maininnut aiemminkin, tässä postauksessa) Tein siis kääntökassin, toisella puolella kuumailmapallokangasta, toisella pöllökangasta. Rypytin kangasta kahvoihin enemmänkin saadakseni lisää pyöreyttä kassille, ja ompelin pohjaan systeemeitä. Systeemien ompelu tuotti hieman päänvaivaa eikä tietenkään olisi haitannut, vaikka kahvat olisi muistanut laittaa paikoilleen kappaleiden väliin heti ensimmäisellä kerralla, mutta kassista tuli kuin tulikin oikein söpö ja ihana. On se jo kerännyt kehujakin :)

Nahkamerkin taitoin kassin yläreunaan niin,

että logo on molemmilla puolilla :)

Pöllökangasta käytin siis myös verhoihin, joista tuli oikein ihanat ja mieltä ilahduttavat! :) Ne ovat lyhyet, koska olen laiska ihminen, enkä jaksa lämmittää söpöä, vaaleanpunaista pönttöuuniani. Tai siis hakea puita. Sen tähden verhot eivät saa olla patterin edessä :D

Kankaita vielä pienet palat jäi, joten niistä pitää ehkä tehdä vielä vaikkapa pussukoita :)

Neulevuosi 2014 osa 2

Jatketaanpa taas tätä vuosikatsausta. Ensimmäisen osan  tarinasta pääsee lukemaan tästä.

Toukokuussa ompelin itselleni merimiessäkin isäni vanhoista farkuista. Ja neuloin messupipon (langasta, en farkuista). Ompelin myös hameen jostain vanhoista lumpuista, tai siis käytin siihen rikkinäiset farkut ja ikivanhan (äitini kauan sitten minulle ompeleman) hameen. Sainpa myös toukokuun lopussa yhden ikuisuusprojektin nurkista pyörimästä, kun Janne-paita valmistui.

Isän farkkujen hyötykäyttöä parhaimmillaan. :P

Tämä pipo on osoitus siitä, että neuloa voi aina.
Myös samalla kun edustaa messuilla. :)

Olen jopa kerran käyttänyt tätä hametta!

Janne-paidassa sai tehdä palmikkoja ihan urakalla.

Kesäkuussa alkoi jo olla vähemmän aikaa neulomiselle, mutta kukkajuttujen (toinen kukkapostaus täällä) ja virkkaamisen lisäksi sain kuitenkin neulottua veljen vauvalle villahaalarin. Virkattujen pöllöjen kausi alkoi kesäkuussa, jolloin sain ensimmäisen pöllöni virkattua. Pöllön lisäksi virkkasin korin. Ontelokuteesta.

Kukka-asetelmia.

Pöllöbuumi aloitettu!

Vähän isompaakin virkkuukoukkua kokeilin kesäkuussa.

Ihana villahaalari ihanalle vauvalle!

Heinäkuun helteissä ei juuri tullut neulottua. Tai ei ainakaan mitään tullut valmiiksi asti. Virkkasin pöllöjä lisää, sain niistä jopa vaunulelun aikaiseksi. Haarukkapitsiä tulin myös kokeilleeksi, mutta siitä lisää myöhemmin. Ja ompelin taas pitkästä aikaa. Hyödynsin vanhan lakanan, ja ompelin siitä Saariselän reissulle makuupussilakanan.

Pöllöjengi.

Valmis viikon vaellukselle!

Elokuussa ehdin taas hieman neuloakin. Mutta ensin kuitenkin veistin elämäni ensimmäisen voiveitsen. Ja voi veljet, että olen siitä vieläkin ylpeä! :) (Veljeni - ja moni muukin- tosin varmasti löytävät siitä yhtä jos toistakin huomautettavaa, mutta minusta se on kaunis. Ja se on pääasia.) Villahaalarin kaveriksi neuloin myssyn, sukat ja lapaset elokuun alussa syntyneelle veljenpojalle. Haarukkapitsiviritelmäkin valmistui, ja kyllähän siitä bolero tuli. :)

Viimeistelemätön veitsi. Tuli tarpeeseen, sillä SPORK katkesi,
 ja uuden sain tilalle vasta reissun jälkeen.

Myssy, sukat ja lapaset.

Viritelmä.

Jaha, jatketaanpa joskus taas. :)

Neulevuosi 2014, osa 1

Minulta on pyydetty sellaista blogikirjoitusta, jossa tehtäisiin katsaus viime vuoteen. Oli ajatuksena tehdä se heti tuossa alkuvuodesta, mutta en silloin ehtinyt, ja sitten ajattelin, että taisi jäädä tältä vuodelta tekemättä... Juuri tässä viime viikolla kuitenkin kuulin, ettei se ole vieläkään liian myöhäistä, ja pyyntö uusittiin, joten katsotaanpa mitä saan aikaan.

Vuosihan alkoi tämän blogin perustamisella, ja suuri osa viime vuoden postauksista kertoo vanhemmista töistäni, joten ehkä pieni kertaus viime vuoden neuleista on ihan paikallaan itsellekin. :) (HUHHUH, tässäpä hommia tälle illalle.)

Tammikuun postauksista näytti suurin osa kertovan vanhemmista töistä, mutta sain sieltä pari oikeasti tammikuussa tehtyä neulettakin kaivettua esiin. Ensimmäisenä taisi valmistua torkkupeitto, jonka aloitin jo opiskeluaikoinani Oulussa. Oli se siis jo aikakin saada valmiiksi! Seuraava tammikuun työ oli tilauspipo, eli ensimmäinen TÄNKIMÄÄTEIN-pipo. Toinenkin TÄNKIMÄÄTEIN-pipo (tilaustyö sekin) taisi valmistua tammikuussa, vaikka siitä vasta helmikuussa kirjoittelinkin. Ja vielä viimeiseksi, vaan ei suinkaan vähäisimmäksi, sain tammikuun lopussa itselleni tehtyä sen iki-ihanan pitsipuseron.

Torkkupeitto keinutuolille.

Tänkimäätein-pipo

Toinen pipo.

Pitsipusero. 

Helmikuussa tuli pitkästä aikaa kokeiltua ompelemista. Siis oikein ompelukoneella. Ja muutakin kuin verhoja. Ompelin vanhoista farkuistani vauvalle mekon. Ja taas sain myös ainakin yhden keskeneräisen neuletyön valmiiksi, kun neuloin punaiseen pitsipipoon sisävuoren.

Farkkumekosta tuli kamalan suloinen!

Taas yksi keskeneräinen vähemmän!

Maaliskuussa ompeluinnostus jatkui, ja veljentytär sai mekon isänsä vanhoista farkuista. Neuloakin ehdin, ainakin pipoja ja sukkia. Maaliskuussa valmistui myös alkuvuoden suurin urakka, eli tilaustyönä tehty pitsineuletakki. Ja joistakin muistakin alkuvuonna tehdyistä tilaussukista olen kirjoitellut, en muista enää minkä kuun aikana ovat valmistuneet.

Vanhoista farkuista on vaikka mihin!

Sirkus-pipot. :)

Alkuvuoden sukkasatoa.

Alkuvuoden sukkasatoa osa 2.

Ainakin nämä sukat valmistuivat tiettävästi maaliskuussa.

Pitsineuletakki mittojen mukaan.

Huhtikuussa tehtiin taas tilaustöitä. Vaikkakin tämä Ruohonvihreä asustesetti taisikin valmistua jo maaliskuun puolella. Velipojan Virolaispaita valmistui ennen pääsiäistä, ja voi että siitä tuli hyvä! Pääsin myös testaamaan sormenpäitten ja ompelukoneen neulan kestävyyttä ompelemalla muutaman merkin samaisen velipojan "intti"kassiin. Itselleni ehdin neuloa partiopipon ja tyyliin sopivat lapaset. Sain myös nyplättyä loimilankaliinan valmiiksi ja neulottua yhdet tilaussukat.

Asustesetti 7 Veljestä -langasta.

Tämä pusero vain on jotain niin ihanaa!

Sormet verillä, mutta mitäpä sitä ei veljensä puolesta tekisi!

Äiti sai tämän liinan lahjaksi, ja taisi tykätä. :)

Partiopipoon huovutin Pihtiputaan Partiolaiset ry:n logon.

Lämpimät sukat sopivasti vapuksi.

Jaahas, se näyttäisi siltä, etten pääsekään kahteen osaan jaetulla vuosikatsauksella, sillä en pysty lisäämään enempää kuvia! Täytyy siis ilmeisesti jakaa vuosi useampaan osaan. Eli kolmeen, mikäli se niin onnistuu. Toukokuusta elokuulle taitaa olla seuraava postaus (ja sille ei taida ihan hirveästi esiteltävää löytyä) ja sitten viimeiseen osaan jää syyskuulta joulukuulle. Jatketaanpa sitten jossain vaiheessa tuolla kesäkauden postauksella. :)

Makuupussilakana

Sitä oltaisiin lähdössä ensi viikolla Saariselälle vaeltamaan viikoksi. Ajattelin pärjätä Haltin Ultra 6F -kesämakuupussilla, koska se on huomattavasti kevyempi kuin omistamani 3:n vuodenajan makuupussi. ;) Varmuuden (ja toki myös mukavuuden) vuoksi halusin kuitenkin makuupussilakanan, joka tuo hieman lisälämpöä sekä helpottaa makuupussin puhtaanapitoa. Retkeilykaupoissa näyttäisi olevan myytävänä jos jonkinlaisia makuupussilakanoita, materiaalit vaihtelevat silkistä puuvillaan ja eristyisiin kylmän vuoden ajan varalle suunniteltuihin lämpöä lisääviin kankaisiin. 

Itse päätin ommella lakanan puuvillaisesta vanhasta aluslakanasta. Kaivoin siis kaapista vanhan lakanan ja levitin sen makuupussin päälle kaksinkerroin, merkkasin nuppineuloilla saumakohdat ja ompelin noin 5 minuuttia. Ja valmista tuli! Äärimmäisen helppo homma, onnistuu jopa näin väsyneenä! :)

 Eikä tullut kalliiksi. Retkeilyvarusteisiin kun tarvittaessa saa tuota rahaa uppoamaan aika hyvin, se ei vaadi edes sen kummempia kykyjä.... Nyt vain sitten odotetaan, että muonat uunissa kuivuvat pakkaamista helpottavaan muotoon (lisää vain vesi -tyylillä) ja sitten reissun päälle! Ei kun ai niin, pitikö  se rinkkakin jossain välissä ehtiä pakata?! No, onhan tässä onneksi vielä pari päivää aikaa...

Jätin lakanan yläreunan ompelematta, jotta sen voi taittaa tyynyn alle.

Lakana asettuu juuri sopivasti makuupussin sisään.

Lakana myös pakkautuu melko pieneen tilaan!

Mekkoja ei kai voi olla liikaa

Tänään olisin illalla ehtinyt neuloa, mutta enpä neulonut, vaan käytin sen ajan johonkin muuhun. Nimittäin (kasvihommien lisäksi) seuraavan mekkoprojektin aloitteluun. Sain tässä pari viikkoa sitten taas vaatelähetyksen sillä ajatuksella, että käytöstä poistuneet vaatteet voisivat saada uuden elämän jonakin muuna tuotteena. Tässä lähetyksessä oli mm. hempeä vaaleanpunainen nilkkapituinen pellavahame, joka suorastaan huusi haluavansa päätyä pikkutytön kesämekoksi. Tämän pitempään en voinut vastustaa kiusausta, vaan marssin naapuriin hame ja nippu käsityölehtiä mukanani mekkomallia valitsemaan. Kotona ehdin vielä piirtää kaavat luonnospaperille, joten mekko on jo melkein valmis! (Onneksi sillä ei oikeasti ole kiire, eli sitä ei tarvita vielä tänä eikä ensi viikonloppuna...) ;) Naapurin tenavat muuten löysivät jokaisesta mukanani olleesta lehdestä vähintään pari juttua mitä he haluaisivat. Pehmolelut olivat aika haluttuja, samoin Muumi-puserot, kuten arvelinkin. Ja - yllättävää kyllä - vauvat! "Mää haluan tämmöten vauvan." "Ja mää tämmösen"

Pellavahame...

päätyy jossain vaiheessa mekoksi.

Hame

Jopas on elämä mennyt kiireiseksi, kun ei enää ehdi käsitöitäkään tekemään. Tämän hamosen sain kuitenkin äsken tehtyä valmiiksi. Haaveilin sellaisesta leveähelmaisesta farkkuhameesta, ajattelin olla fiksu ja tehdä hameen yläosan hyvin istuvista mutta rikkinäisistä farkuista. Helma vaan aiheutti hieman päänvaivaa, sillä minulla ei ollut riittävästi ohutta (ja siis laskeutuvaa) farkkukangasta. Kokeilin tehdä helman ensin samojen farkkujen lahkeista, kangas kyllä riitti, mutta hameosasta tuli liian jäykkä. Kuten pelkäsinkin. En sitten jaksanut jäädä odottamaan, että löytäisin jostakin riittävän ohutta farkkukangasta, vaan tein hameen helmaosan vanhasta pitkästä hameesta, jonka vaaleansininen sävy sopi yhteen farkkuyläosan kanssa. Tämä helma on huomattavasti laskeutuvampi ja hulmuavampi kuin ensimmäinen yritelmä. Kangas on pinnaltaan hieman hohtavaa, joten se antaa hameelle hieman luksusta. Ihan kiva tuosta sitten loppujen lopuksi tulikin.  Ainakin se on mukava päällä. Saatan jopa joskus pitää sitä. :D

Ainakin kokoa tällä helmalla oli riittävästi...

Valmis hame.

Vanhojen ja rikkinäisten vaatteitten hyötykäyttöä parhaimmillaan!

Jätin takataskut paikoilleen. :)

Merimiessäkki

Uusimmassa (4/2014) Suuri Käsityö -lehdessä oli Vaaterohtori-palstalla vanhoista farkuista tehty merimiessäkki, johon joku tietenkin ihastui siihen välittömästi. Nyt vihdoin sain haltuuni tarkoitukseen sopivat farkut, ja säkin tehtyä. Isä ystävällisesti lahjoitti vanhat farkkunsa tällaiseen hyötykäyttöön. Samalla sain kassillisen muitakin vanhoja vaatteita, jotta voisin tehdä niistä jotakin uutta. Suunnitelmissa olisi ainakin suorista housuista tehty pikkutytön mekko ja vanhoista työhousuista voisin joskus koittaa saada tehtyä eräälle pikkunassikalle sopivat "työhousut", jotta hänkin pääsisi töihin... Ja katsotaan saisinko ommeltua jotain itsellenikin, ainakin noista puseroista. Joskus sitten, kun ehtii. :)

Säkki on ihan mukavan kokoinen, halkaisijaltaan vajaa 30 cm ja korkeutta säkilläni on noin 45 cm. Tein säkkiini ohjeesta poiketen vuoren hienosta pinkistä vuorikankaasta (ohjeessa ei vuorta ollut), koska en halunnut saumavaroja näkymään edes säkin sisäpuolelle. Sain nimittäin tuossa joskus viime syksynä ison laatikollisen ulkoilupukukankaita ja niille olen tässä yrittänyt keksiä jotain järkevää käyttöä. Kiinnitysnyörin tein Novitan Miami -langasta. Nyörin pituuden kanssa oli hieman säätöä, mutta kai tuo ihan käyttökelpoinen on.

Merimiessäkissä on pyöreä pohja (ja sen keskellä sauma).

Säkissäni on piristyksenä pinkki vuorikangas. ;)

Molemmat takataskut päätyivät hyötykäyttöön.
Samoin kuin farkkujen nahkainen merkki, sen toiselle
puolelle poltin oman logoni ja kiinnitin merkin säkkiin.