Pitsineuletakki

Tänään pääsin viimein eroon tilatusta pitsineuletakista, josta viimeksi olen kertonut tässä postauksessa. Kyseessä on siis omalla ohjeella tehty neule, joka on neulottu Dropsin Alpaca -langasta 4 mm puikoilla. Neuletakki on ollut valmiina suunnilleen kuukauden ajan, mutta erinäisistä syistä emme ole pystyneet aikaisemmin pitämään viimeistä neuletakkitapaamista. Tänään vihdoin oli sopiva aika, ja pääsin luovuttamaan neuletakin.

Neuleen viimeistely meinasi alkaa turhauttaa siinä vaiheessa, kun olin neulonut etukappaleiden reunuksen jo kaksi kertaa, enkä kelpuuttanut kumpaakaan. Ensimmäisellä kerralla tuli liian tiukka ja toisella liian löysä. Mallitilkku olisi ehkä ollut paikallaan... Ilman mallitilkkua kuitenkin mentiin ja kolmannella kerralla reunuksesta tuli riittävän hyvä. Tai siis kolmannen neulomiskerran ja pingottamisen jälkeen. Pääsin siis taas kokeilemaan jotakin sellaista lähes jokaisessa neuleohjeessa olevaa kohtaa, jota en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt. Tällä kertaa se ainakin kannatti, sillä reunuksesta sai siten hyvän. Kiinnitystä varten neuleessa on siis tuon rinnan alla olevan nyörin lisäksi yksi hakanen samalla korkeudella. Nahkainen Tänkimäätein-logo vielä helmaan viimeistelemään neuleen ilmeen. :)

Tilaaja joko oli neuleeseen erittäin tyytyväinen tai sitten vain hyvä näyttelemään. ;) Toivoisin ja uskoisin, että hän oli oikeasti kovin tykästynyt neuleeseensa. Minua itseäni jännitti hieman tuossa kuukausi sitten, kun neule tuli valmiiksi, että mitähän tilaaja tykkää lopputuloksesta. Jännitys ehti sopivasti hälvetä tähän päivään mennessä. Otin kuitenkin vielä vähän lankaa ja neulan ym varusteita mukaan, että jos tarvitsee tehdä joitakin pieniä fiksauksia. Onneksi niitä ei tarvittu ja kyllähän se neule lopultakin näytti ihan hyvältä. 

Pitsineuletakki Dropsin Alpaca -langasta.

Valmis pitsineuletakki sovitettavana.

Ps. Neuletakin etenemisestä on aiemmin kerrottu seuraavissa postauksissa:

Seuraava isompi projekti, Pitenevät pitsit, (Pitsipusero valmis), Purkuhommia ja Neuletakkia sovittamassa.

Punaiset raitasukat

Huomasin tässä eräänä päivänä, että minulla on kammottavan vähän punaisia sukkia. Ja ne oranssikirjavatkin odottavat korjausta... Asia vaati pikaisia toimenpiteitä, joten onneksi äidiltä sattui löytymään Novitan punaista 7 veljestä Raita -lankaa, jolle ei ollut vielä mitään käyttökohdetta määritelty. Ystävällisesti hän lupasi minulle yhden kerän sukkia varten. (Eikä edest tarvinnut kauaa kerjätä...) Olipa mukava neuloa pitkästä aikaa aivan normaalit sukat, ja vieläpä minulle itselleni! Toisaalta mielekkäämpää olisi ollut neuloa jotakin erilaisempaa neuletta, mutta raitalangan takia halusin tehdä mahdollisimman simppelit sukat. Sukat ovatkin pääasiassa sileää neuletta, varressa on joustinneulereunus kummassakin päässä. Kantapää tietenkin vahvistettu, että kestävät käytössä... Neuloin sukat 3,5 mm puikoilla. Lankaa meni noin 130 grammaa, kengän koko 36-37. Varrella on pituutta n. 25 cm, resorien kanssa. Oikein hyvät ja monikäyttöiset sukat siis pitäisi olla, vaikka väri olikin tässä tapauksessa se ratkaisevin tekijä. :)

Punaiset sukat Raita-langasta.

Ja sillä on sukka makkaralla...

Väliaikatietoja

Tässäpä maistiasia tulevasta puserosta, jonka tekemistä suunnittelin tässä postauksessa. Ompelin tänään olka- ja sivusaumat yhteen, jotta saamme sovittaa puseroa ihan oikeasti. Ja näytti sopivan täsmälleen. :) Kyllä se vaan jaksaa ilahduttaa. Ihan täysin samanlaista Tallinnassa näkemäni puseron kanssa en kuitenkaan tee. ;) 

Resorit on neulottu 3,5 mm puikoilla, muu 4,5 mm puikoilla. Tähän mennessä neulontatunteja on kertynyt noin 16. Tavoite olisi saada tulevan viikon aikana hihat ja kaulus tehtyä, vaan saapa nähdä miten on aikaa neuloa... 

Hihaton palmikkopusero sovitettavana.
Lanka Dropsin Karisma.

Tilaussukkia

Tässä alkuvuoden aikana olen tehnyt joitakin villasukkia tilauksesta. Yhdet pitsisukat ja kahdet Joulusukka-postauksessakin esitellyn kaltaiset kirjoneulesukat. Kaikki sukat olivat sopivat noin 37-38 kokoiseen jalkaan. Tässäpä hieman kuvia niistä.

Pitsisukkien kuvion muokkasin Pitsikaarroketunikan pitsikuviosta. Olen ennenkin soveltanut sitä kuviota eri vaatekappaleisiin (parit sukat, pipo, lapaset...) ja joka kerralla se on tainnut olla hieman erilainen. ;) Nämä sukat on neulottu 3,5 mm puikoilla Novitan 7 veljestä -langasta. Lankaa meni noin 130 grammaa, eli vähän vajaa 1 kerä.

Pitsisukka sovitettavana...

Valmiit pitsisukat. Sivustan pitsikuvio ei valitettavasti näy kunnolla.

Kirjoneulesukat neuloin 3 mm puikoilla. Punaiset sukat ovat Novitan Nallea (menekki noin 100 grammaa) ja Novitan Nalle Luontopolku: joulupuuta (menekki noin 40 grammaa). Pinkien sukkkien pohjalankana on Novitan 7 veljestä ja kirjoneuleraidat ovat Novitan Nalle Luontopolku: kirsikkapuu -lankaa. Lankaa sukkiin meni kuitenkin vain tuo suurin piirtein sama, eli 110 + 40 grammaa. 7 veljestä ja Nalle eivät ole saman vahvuisia lankoja, mutta ainakaan näin päin, että pohjalanka on paksumaa, se ei haittaa (olin aiemmin tehnyt yhdet vauvan sukat samoin 7 veljeksestä ja Nallesta yhdisteltynä. Tällä kertaa langat tulivat tilaajalta, joten en ollut vaikuttamassa lankavalintoihin. 3 mm puikot ovat mielestäni liian ohuet 7 veljestä -langalle, mutta minkäs teet, kun olet autossa matkalla jonnekin, ja pitää vaihtaa työtä ja on vain yhdet sukkapuikot mukana... ;)

Pinkit kirjoneulesukat Novitan 7 veljeksestä ja Nallesta.

Punaiset kirjoneulesukat Novitan Nalle-langoista.

Sukilla on vartta noin 20 cm ennen kantalappua.

Sirkuspipot

Tässä jonakin päivänä päätin vähän vähentää tuota lankavarastoani, joten tein pari pipoa. Käytin loppuun aikoinaan ostamani Novitan Sirkus-langat (musta, harmaa ja turkoosi). Jälkimmäiseen pipoon piti tosin loppuhuipennukseksi laittaa pätkä jotain muuta vastaavaa Novitan mustaa lankaa, kun kaikki Sirkukset loppuivat. 

Sirkus1-pipo on hieman suurempi kuin Sirkus2. Silmukkamäärä molemmissa on sama, mutta Sirkus1 on pääasiassa sileää neuletta ja korkeutta sillä on n. 24 cm, kun taas kokonaan joustinneuletta oleva Sirkus2 on vain n. 22 cm korkea.

Sirkus1. Langanmenekki n. 90 grammaa.

Sirkus2. Langanmenekki n. 80 grammaa.

Sirkus1-pipon sisälle mahtuu hyvin isommatkin hiukset.

Molemmat Sirkus-pipot. Kokoero tulee hyvin esiin.

Näille pipoille ei ole vielä omistajaa tiedossa, joten jos olet kiinnostunut saamaan Sirkus-pipon omia korviasi lämmittämään, oleppa hyvä ja ota yhteyttä! :)

Jättinalle

Muistin tuossa nähdessäni yhtä veljistäni pitkästä aikaa, että tein hänelle 18-vuotislahjaksi nallen. Pyysin häntä kuvaamaan sen ja lähettämään kuvat minulle, että saan esiteltyä sen upean tuotoksen täällä blogissani. Nallea ei kuitenkaan heti löytynyt, mutta onneksi muistin hämärästi kuvanneeni nallen sen valmistuttua. Jopa löysin pienen etsimisen jälkeen ne kuvat, joten tässäpä teille!

Tein nallen Novitan Mambo-langasta. Langanmenekkiä en kyllä yhtään muista. Ohjetta minulla ei ollut, joten nalle on aika mielikuvituksellinen. Tärkein syy nallen tekemiseen oli se, että meillä oli tarkoituksena antaa aikuistuvalle veljellemme selvitymispakkaus, ja olimme hankkineet erilaisia "hyödyllisiä" tarvikkeita (hiirenloukuista näkkileipiin ja naisten sukista kravattiin) ja nämä tarvikkeet tarvitsivat jonkinlaisen lahjapakkauksen, pelkkä muovikassi ei mielestäni kelvannut. Neuloin sitten tällaisen hienon nallen, joka toimii samalla säkkinä. Nallen mahaosa on siis "säkki", jonka suuaukko kiristetään kiinni ja tuo kaulassa oleva rusetti toimi pussinsulkijana. Nallen pää (kuono toki myös) ja tassut ovat superlontäytteiset. Teksti on tehty kirjoneuleena. Tarkkoja mittoja en muista, mutta tuohon mahaan mahtui muistaakseni normaali tyyny (50x60 cm?), eli aika kookas nalle on kyseessä. :)

Jättinalle Novitan Mambo-langasta.

Nalle istumassa sohvalla. Kuvan pöllö on n. 20 cm korkea.

Pitäähän pakkauksesta pakkauslista löytyä.
Listassa lueteltiin tietenkin kaikki nallen sisälmykset.

Pitsitossut

Nämä pitsitossut sai veljentyttäreni kerran lahjaksi. Lanka on Dropsin Cotton Viscose (Käytin tässä postauksessa ensimmäisenä esitellystä bolerosta ylijääneitä lankoja.) ja ohje tossuihin löytyi Suuri Käsityö 10/2010 -lehdestä. Tein pohjiin liukuestekuviot Regian ABS Latexilla. Näyttää kestävän tossun pohjassa aika hyvin, kuviot eivät ole menneet miksikään käytössä. Muistelisin tehneeni tossut vuoden 2012 alussa, ja kuvat on otettu vasta nyt. Tossuissa oli valkoinen satiininauha, mutta se näyttää kadonneen jonnekin vuosien saatossa, olisi pitänyt ommella se kiinni takaa. Vaikka ei tuo nauhojen puuttuminen näytä menoa hidastavan...

Tossuissa on useampia erilaisia neulepintoja. Varsi pitsiä
ja palmikkoa, pohja ja päällinen sileää ja reunat nurjaa neulosta.

Tossujen pohjaan "maalasin" liukuestekuviot.

Näyttävät nuo pysyvän jalassa ilman nauhojakin...

Isältä tyttärelle

Innostuin niin tuosta vanhojen farkkujen elinkaaren jatkamisesta (ks. myös Vanhojen farkkujen uusi elämä), että piti tehdä toinenkin farkkumekko. :) Olin ensin ajatellut tehdä tuon saman mekon koossa 92-98 cm, tosin hieman oli tarkoitus muokata sitä (kaulukset ja hihansuut ainakin pois). Mutta tuosta kyseisestä mallista ei ollutkaan kokoja kuin 80 cm asti, joten piti muuttaa suunnitelmia. Olen ommellut toistaiseksi vasta niin vähän, etten uskaltanut "hatusta" heittää mittoja.

Löysin onneksi käyttökelpoiset kaavat Suuri Käsityö 3/2014 -lehdestä. Muokkasin ohjetta hieman, takakappaleen yläosasta tein kokonaan erilaisen ja etuhelmasta jätin laskokset pois. Yhdet miehen farkut eivät kovin laajaan mekkoon olisi edes riittäneet, varsinkin kun molemmat polvet olivat kuluneet puhki. Ja farkkuja on aikoinaan käytetty työhousuina sen verran, että lahkeissa oli joitakin likatahroja, jotka eivät lähde pesussa pois. No, siinäpä vähän sovittelemista. Hieman enemmän mekkoon tuli saumoja kuin ohjeenmukaiseen mekkoon olisi tullut, mutta tällaisessa reippaassa farkkumekossa ne eivät onneksi haittaa.

Ihan hieno mekosta tuli. Harkinnassa on lisätä siihen vielä pitsihelma (jos kaappien kätköistä sattuisi löytymään vielä sopiva pala pitsiverhoa tms...) tai farkkujen alkuperäinen takatasku mekon etuhelmaan. :) Hieman päätin kaventaa mekkoa vyötärön kohdalta, koska kangas on aika jäykkää, eikä siis laskeudu kovin kauniisti. Mutta nähtäväksi jää, tuleeko mekkoa tuunattua muuten... ;)

Pikkuneidille mekko isän vanhoista farkuista.

Saumoja mekosta kyllä löytyy.

Helma on takaa valmiiksi likainen,
joten nurmikolla voi istua kaikessa rauhassa. :D

Logo täytyy toki löytyä. Nahkapalassa lukee TÄNKIMÄÄTEIN.

Neiti ei olisi millään malttanut pysyä paikoillaan kuvauksen aikana...

Harmaa perusneule

Joskus opiskeluaikoina neuloin itselleni tällaisen harmaan perusneuleen Novitan Rose Mohairista. Ohjetta minulla ei puseroon ollut, ja v-kauluksen kanssa pitikin hieman miettiä mitä tehdä. En halunnut tehdä kovin suurta kaula-aukkoa puseroon, joten se on paremminkin hieman liian nafti. Pää siitä kuitenkin mahtuu läpi, joten no problem. :D Lankaa tähän meni vähän reilu 200 g, alle 250 grammaa kuitenkin. Ja on muuten lämmin pusero!

Peruspusero Novitan Rose Mohairista.

Pusero on sileää neuletta joustinneulereunuksilla.

Kummipojalle neuleita osa 3

No niin, kävin eräänä päivänä kuvaamassa sen ensimmäisenkin kummipojalle tekemäni neuleen. (Muut hänelle tekemäni neuleet löytyvät tästä ja tästä postauksesta.) Ja voi että se olikin söpö! Osasyynä on tietenkin se, että pusero on pieni, n. puolivuotiaalle vauvalle sopiva. Mutta on se muutenkin aika sievä paita. :)

Käyttämäni lanka on Novitan 7 veljestä, ja tuon kokoiseen paitaan sitä ei kauheasti mene. Vihreä on Marttojen juhlavuoden erikoisväri, ja täsmälleen tuota sävyä ei normaalisti ole saatavissa. En olekaan juuri muuhun raaskinut sitä käyttää... Puseron ohje löytyy Suuri Käsityö 8/2009 -lehdestä. Muokkasin ohjeen sopimaan käyttämälleni langalle, muuten tein lehden ohjeen mukaan. Napit ostin jostain, todennäköisesti Eurokankaasta Oulun sisustajantorilta ja ne ovat täsmälleen oikean väriset.

Ruskea-valkoraidallinen neulepusero sinisilmäisillä dinosauruksilla höystettynä.

Takana on kaksi nappia pukemisen helpottamiseksi.

Myöhemmin tein vielä villasukat samoista langoista.
Sukat ja pusero eivät kyllä ole samanikäisille lapsille sopivat...

Peppi-pusero kummitytölle

Kummitytön viimeviikkoisen syntymäpäivän kunniaksi esittelen teille tällä kertaa toistaiseksi ainoan hänelle tekemäni puseron. Puseron ohje löytyi Suuri Käsityö 5-6/2012 -lehdestä. Ohjeen mukaista lankaa en löytänyt, joten muokkasin ohjeen sopivaksi Sirdar Snuggly Baby Bamboo -langalle. En ole taaskaan tehnyt mitään muistiinpanoja puserosta, joten en muista kuinka paljon puseroon meni lankaa, ja mitkä valmiin puseron mitat olivat. Joka tapauksessa olin varannut lankaa sen verran, että laukkupostauksessa esitelty virkattu juhlalaukku valmistui pääasiassa puserosta ylijääneestä valkoisesta langasta.

Pusero valmistui jouluksi 2012 ja kerrankin ajoissa, jo marraskuun puolella. Kooltaan se on suunnilleen ekaluokkalaiselle sopiva. :) Työ oli ensimmäinen neuleeni bambulangasta, ja olihan se erilaista neuloa! Miellyttävän pehmeäähän tuo lanka on, mutta saumat oli pakko ommella oikealta puolelta, että ne sai siistin näköiseksi. No, siitä huolimatta voisin jatkossakin käyttää tuota lankaa johonkin työhön. Langassa on mukava rakenne ja se kiiltää hieman, joten sopii vaikka vähän juhlavampaankin neuleeseen.

Lapsen Peppi-pusero Sirdar Snugglyn Baby Bamboosta.

Polttoleimasin

Taannoin kehuskelin saaneeni postia Turun leimasintehtaalta, ja lupasin kertoa asiasta myöhemmin lisää. Nyt voisi olla aika lunastaa tuo lupaus. Tilasin nimittäin polttoleimasimen TÄNKIMÄÄTEIN- ja handmade- teksteillä. Tai oikestaan sain sen synttärilahjaksi. Vanheneminen on selvästi kannattavaa!

Puunappeihin kokeilin tuota polttamista jo heti leimasimen saatuani (kolvilla) ja tänään sain vihdoin sellaisen palan nahkaa, johon pääsin kokeilemaan leimasinta. Tällä kertaa en käyttänyt kolvia, vaan leimasimen mukana tilattua vartta, eli kuumensin pelkän leimasinkären. Varren kanssa leimasimen käyttö on helpompaa, koska se on huomattavasti kevyempi niin kuin tuollaisen ison mötikän kanssa.

Ja sitten vain harjoittelemaan!

Polttoleimasimella saa ehkä hieman parempaa jälkeä kuin tussilla. ;)

Tällaisen jäljen sai nahkan "oikealle" puolelle...

...ja tällaisen "nurjalle".

Ei tarvitse enää kuin opetella kohdistamaan leimasin kerralla oikeaan kohtaan. :P

Punainen pitsipipokin sai nyt vihdoin logon,
jota kaipailin kirjoittaessani tätä postausta.

Mohairpusero

Tämä neule on varmaan toiseksi vanhin isommista töistäni. En muista tarkalleen, milloin olen puseron tehnyt, mutta ohje siihen löytyi Suuri Käsityö 10/2009 -lehdestä. Ihan ohjeen mukaan en puseroa tehnyt, en halunnut ihan niin pitkiä resoreita (varsinkaan hihoissa) ja suurta "muhkeutta" sileään osaan. Lankakaan ei ollut ohjeen mukaista, vaan käytin lähimarketista löytyvää ja opiskelijan kukkarolle sopivampaa Novitan Rose Mohairia. Puserosta tuli hyvä, ja se onkin ollut kovasti käytössä. Ja on edelleenkin huolimatta siitä, että olen pessyt sitä pesukoneessa jopa normaalipesussa 40 asteessa. Nykyisin olen kyllä alkanut arvostaa neuleitani enemmän ja pesen ne aina käsinpesuohjelmalla. Konepesun kestävätkin neuleet. Ja villasukatkin. Yleensä. :P (paitsi ne yhdet Novitan Kotiväestä neulotut sukat)

Pusero edestä. Kuvan sukista mainitsin tässä villasukkapostauksessa.
Sukkalangat ovat Lauri Sukkalankaa(menekki n. 120 g) ja Novita
7 veljestä Punatulkkua (meni n. 50 g).

Tämän kuvan söpöt pitsisukat on neulottu Novitan
Kotiväestä (ohje löytyy Novitan Sukkalehdestä).

Kun on auktoriteettia ja KARISMAA, ei muuta kaipaakaan...

Sain tuossa viimeksi vanhentuessani hienon synttärikortin, jossa sanottiin, että "Sulla on auktoriteettia ja KARISMAA, etkä muuta kaipaakaan!" Auktoriteetista en välttämättä takuuseen mene, mutta Karismaa kyllä löytyy. Tässä lankapostauksessa hehkutin punaista Dropsin Karismaa, ja sen jälkeen olen kasvattanut varastojani metsänvihreällä, laivastonsinisellä ja luonnonvalkoisella. Ai että!! Vielä kun joskus ehtisi toteuttaa ne unelmaneuleet, jotka niistä langoista on suunnitteilla. ;)

Karismaa kyllä löytyy. ;) Oli tuossa näköjään pari harmaatakin,
niistä tulee pipo, muut ovat puserolankoja. :) Minulle itselleni!

Viininpunaisen Karisman suhteen ollaan jo aika hyvällä mallilla. Teen siitä siis veljelleni puseron. Tänään juuri katsoimme hieman mittoja ja mallia, sillä sain 4 mm bambupuikkoni irti tästä pitsineuleesta. Neuletakki on siis niin hyvällä mallilla, että enää viimeistelyt (hihojen ompelu, etureunan ja kaula-aukon viimeistely sekä päättely) on tekemättä. Hieno fiilis. :) Toivottavasti fiilis pysyy hyvänä vielä sittenkin, kun saan neuleen kokonaan valmiiksi... Ja sehän pysyy. Kyllä jo kovasti polttelisi päästä uuden neuleen kimppuun!

Tämän tyylistä paitaa olisi tarkoitus ruveta seuraavaksi väsäämään.

Paidan malliin inspiraatio löytyi Tallinnasta erään käsityö- / vaateputiikin näyteikkunasta. Ihastuin näytillä olleeseen puseroon niin, että oli pakko ottaa siitä kuva mukaan. Veljeni taas totesi, että hänelle saa tehdä sellaisen paidan. Punaisena. Joten kokeillaan, mitä siitä tulee. Ohjehan on taas tälläkin kertaa kehiteltävä itse. Onneksi mitat löytyvät tämän huivikauluspuseron ohjeen muokkauksista. Päädyimme yhteistuumin veljeni kanssa siihen, että punaisen puseron palmikkoneuleesta huomimatta teemme sen suunnilleen samoilla silmukkamäärillä kuin tuon valkoisenkin puseron. Valkoinen pusero on nimittäin löystynyt aika paljon käytössä... Toki voimme tarvittaessa noin viikon välein tarkistaa neuleen koonkin. Sillä varauksella, että Suomen armeija päästää velipojan edelleen joka viikonloppu lomille. ;)