Uusimmassa Juju-lehdessä oli nypläyskirja. Siitä sain inspiraation kokeilla, vieläkö osaan kyseistä lajia. Minulla on ollut jonkin aikaa (lähes vuoden) odottamassa loimilankaliina, jonka toisessa päässä oleva pitsi on valmis ja toinen pää ei edes vielä puolivälissä. Aloitin liinan kansalaisopiston nypläyskurssilla edellisellä lukukaudella. Tällä kertaa en pystynyt lähtemään kurssille, vaan tarkoituksenani oli nyplätä kotona liina loppuun. Jostakin kumman syystä se vain jäi. Ensin ajattelin, että kunhan saan järjestettyä jonkun pöytätilan, missä voin pitää työn koko ajan esillä, sitä tulee ehkä tehtyä. Järjestin siis tilan. No, kummasti joulun alla tila täyttyi joululahjoista. Ajattelin, että kunhan saan joululahjat tehtyä, ehdin taas tehdä jotain muutakin.
Lykkäsin aloittamista, koska pelkäsin, etten enää muistakaan mitä pitää tehdä!
.jpg) |
| Keskeneräinen työ odotti tekijäänsä... |
Päätin sitten vihdoin ottaa härkää sarvista ja kokeilla. Oli hienoa huomata, että kädet muistivat automaattisesti millaista kuviota liinaan tehdään. Jospa liinan nyt saisi tehtyä loppuun asti, että pääsisi aloittamaan jotain uutta. :)
.jpg) |
| Tällaisen kasan nypylöitä sain irrotettua työstä. |
.jpg) |
Keltaisten nuppineulojen rivistö on uutta tuotosta.
En vain uskalla kurkata onko työn jälki neulojen alla samanlaista kuin aiemmin. ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti